Hyvät kutinat kumpuavat romantiikasta ja jännityksestä

Ohjaaja Ilkka Järvi-Laturilla on nyt takanaan pitkä ja Suomen oloissa ehkä poikkeuksellisen monikansallinen yhteistyöproduktio, joka nyt ensi-iltansa kynnyksellä, valmiina elokuvana, kantaa nimeä Historiaa tehdään öisin / History is Made at Night. Elokuva saa ensi-iltansa Suomessa 22. lokakuuta. Sitä ennen se on nähty julkisesti vain Toronton elokuvafestivaaleilla ja Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalin päätöselokuvana. Tampereen kautta Stillerin kuvauksiin kiirehtinyt Järvi-Laturi ehti piipahtaa ohimennen myös Turussa promotoimassa uutta elokuvaansa ja vieläpä ilmeisen hyvissä tunnelmissa.

- "Nyt on hyvät kutinat persseessä. Aika lailla naurettiin tuolla maailmalla ja nyt kun on katsellut sitä Helsingissä parin yleisön kanssa, niin semmoinen tuntu on, että kotimaisuusaste on sillä tavalla korkea, että se toimii hyvin täällä."

Ja hyvin varmasti toimiikin. Vaikka elokuvassa puhutaankin englantia ja tarina rönsyää myös Suomen rajojen ulkopuolelle, niin suomalaisuus on hyvin esillä muun muassa Koskenkorvan, avantouinnin ja saunan merkeissä. Suomalaisuus oli vahvasti läsnä. Kuvausryhmä oli tosin kaksi kertaa suurempi ja monikansallisempi kuin normaalisti suomalaisessa elokuvanteossa, mutta kotimaisuusaste oli ryhmässä korkea. Tiimin kokoa Järvi-Laturi ei kuitenkaan pidä oleellisena elokuvanteossa.

- "Tärkeät asiat pysyvät samana riippumatta siitä, mikä sen tuotannon koko on, koska homma on kuitenkin näyttelijöitä kameran edessä. Se, montako rekkaa oli kuvauspaikan ulkopuolella, on vähemmän tärkeää."

Suurempi kuvausryhmä on myös hierarkkisempi ja järjestäytyneempi. Sitä sen on myös oltava, jotta jotain saadaan aikaiseksi. Järvi-Laturi kuitenkin korostaa, ettei Historiaa tehdään öisin ollut vielä mikään studioluokan elokuva, joka olisi tuottajansa näköinen elokuva. Päinvastoin, kyseessä on ohjaajan elokuva eikä vielä oltu missään Kalifornian mallissa, Järvi-Laturi hymyilee.

- "Niin kai sitten Kaliforniassa käy, että monet elokuvat ovat ensisijaisesti tuottajansa ja sitten näyttelijöidensä, ja ohjaaja palkataan joskus kaksi viikkoa ennen kuvausten alkua, kun jonkun täytyy vähän ohjatakin."

Romanttinen jännäri

Hienoinen hymy säilyy ohjaajan kasvoilla, kun kysymys siirtyy hänen elokuvansa päätähtiin, kansainvälisesti hyvin tunnettuihin Bill Pullmaniin ja Irène Jacobiin.

- "Bill oli ensimmäinen valinta tähän rooliin. Tarjosimme sitä hänelle heti, kun olin tullut kyytiin mukaan. Minulla on yhteisiä kavereita Billin kanssa, joten hän tunsi minut ja minä hänet. Ja kaikki sujui onnellisesti, koska hän piti käsikirjoituksesta."

Kokonaisuudessaan elokuvan casting on ohjaajan mukaan laaja paletti ja näyttelijöitä etsittiin monista eri maista, jopa Ruotsistakin. Irène Jacobia haettiin vähän kauemmin. Niin venäläisiä kuin kaiken sortin tyttöjä mietittiin, mutta päätyminen lopulliseen ratkaisuun oli selkeä.

- "Sekä Irènen että itse asiassa muiden näiden meidän venäläisten roolien osalta oltiin tyytyväisiä siihen, miten venäläisiä ranskalaiset itse asiassa ovatkaan. Selvästi venäläisempiä kuin esimerkiksi suomalaiset tai englantilaiset."

Elokuvan Historiaa tehdään öisin voi mieltää niin romanttiseksi komediaksi kuin jännäriksikin. Ohjaaja Järvi-Laturin mielestä se on molempia eli romanttinen jännäri.

- "Minulle romantiikka on tässä tärkeämpi, koska tietyllä tavalla se elokuvan tunnekaari on kuitenkin Billin ja Irènen suhteen varassa. Ja tämä action-tavara on siinä ikään kuin suolana kakussa."

Vaikka molemmat, Bill Pullman ja Irène Jacob, ovat parisuhteissaan vakiintuneita, niin heidän keskinäinen kemiansa tuntui toimivan hyvin. Järvi-Laturin mukaan varsinaista ’affairia’ ei kuvauspaikalla tietystikään nähty, mutta mukavasti pääosaparilla sujui keskenään.

Kotimaisuus ja kansainvälisyys

Ohjaajana Järvi-Laturi vaikuttaa jossain määrin seurailevan Kaurismäen veljesten kaltaista tietä. Ainakin periaatteessa, sillä Järvi-Laturin elokuvat, kuten Kotia päin ja eritoten nyt Historiaa tehdään öisin, ovat kansainvälisesti nähtyjä, mutta silti suomalaisen oloisia. Suomalaisen elokuvan viime vuoden nousun Järvi-Laturi ei kuitenkaan suoranaisesti katso johtavan kotimaisen elokuvan kansainvälistymiseen.

- "Se, miten yhtäkkiä kotimaiset elokuvat menestyvät täkäläisissä teattereissa, ei vielä ole heijastunut kai siihen, että ne välttämättä menisivät ulkomaisiin teattereihin. Enemmänkin on kysymys jostain sellaisesta, että on onnistuttu tarttumaan Suomen kansaa kiinnostaviin aiheisiin ja tehty hyviä filmejä niistä."

Vaikka elokuvafirmojen puhelinvastaajat Helsingissä tätä nykyä solkkaavatkin englantia, niin Järvi-Laturin mukaan ei suomalaisuudesta kumpuavista elokuvista välttämättä juonnu kansainvälistä huomiota saavia elokuvia.

- "Itse asiassahan ei kannata pohtia tätä asiaa kansallisuuskysymyksen kannalta vaan tehdä hyviä elokuvia, koskettavia tarinoita ihmisistä."