The Lodger kotikatsomo

David Ondaatjen käsikirjoittama ja ohjaama The Lodger perustuu samaan Marie Beloc Lowndesin alkuperäisteokseen kuin Alfred Hitchcockin mykkäelokuva Vuokralainen vuodelta 1927. Jännityksen mestarin vaikutteet ovatkin hyvin selvästi läsnä kanadalaissyntyisen Ondaatjen esikoiselokuvassa.

The Lodgerin tapahtumapaikka on nykyajan Hollywood, jonka yössä riehuu prostituoituja murhaava tumma hahmo. Poliisi katsoo tekijän matkivan seitsemän vuotta sitten tuomitun sarjamurhaajan surmatapaa. Samanaikaisesti omakotitalolähiössä asuva pariskunta saa vuokralaisekseen oudon, mustiin vaatteisiin pukeutuneen miehen.

Ondaatje yrittää tehdä monivivahteista sarjamurhaajatrilleriä, mutta The Lodger kaatuu omaan nokkeluuteensa. Kunnianosoituksiksi tarkoitetut Hitchcock-viittaukset, kuten Puhtauden lunnaiden (1929) veitsikohtaus, vaikuttavat päälleliimatuilta ja epäolennaisilta juonen kannalta. Suurin ongelma on kuitenkin käsikirjoituksesta puuttuva kunnollinen draaman kaari.

Elokuvan alussa lähdetään seuraamaan useaa eri tarinanlankaa, joista yhdessä on pääosassa vuokraemäntä (Hope Davis), toisessa murhia tutkiva poliisi (Alfred Molina). Ohjaaja ei ole selvästikään osannut valita päähenkilöä tarinalleen. Aivan kuin yhden elokuvan puitteisiin olisi yritetty rakentaa useampi elokuva. Elokuvan nimestä huolimatta vuokralainen (Simon Baker) jää tarinassa ulkopuoliseksi ja periaatteessa täysin tarpeettomaksi hahmoksi. Viimeisessä kohtauksessa Ondaatje yrittää sekoittaa pakan vielä uudestaan, mutta epäonnistuu. Loppuratkaisu sotii liikaa elokuvan logiikkaa vastaan.

Kuvakerronta on elokuvassa paikoin hyvinkin osuvaa, ja Molina sekä Davis tekevät kumpikin hyvää näyttelijäntyötä, kuten aina. Nämä tekijät eivät kuitenkaan riitä pelastamaan huolimattomasti  kirjoitettua elokuvaa.