Nimona kotikatsomo

Viime vuosina valkokankaille on noussut hittielokuvia, joiden tarinat ovat matkanneet netistä muihin medioihin. Tunnetuin lukuisista esimerkeistä on Fifty Shades of Grey jatko-osineen, jotka saivat syntynsä Twilight-fanifiktioon pohjautuneista romaaneista.

Kaupallisella logiikalla valmiiksi julkaistujen tuotosten todistettu suosio on valtava myyntivaltti. Samaan aikaan demokraattisempi sisällön kulutus paljastaa valtavirran kaihtamien teemojen todellisen tarpeen yleisölle. Viime vuonna Netflixissä valtavan suosituksi noussut, nettisarjakuvaan perustuva Heartstopper tv-sarja kertoo teineistä, jotka pohtivat seksuaalista suuntautumistaan ja ensirakastumista.

Sopivasti Pride-kuukauden aikana Netflixissä julkaistu animaatio Nimona laajentaa myös rohkeasti perhe-elokuvien heteronormatiivista kehystä. Ennen kotikatsomoihin päätymistä tarina on ehtinyt löytää faninsa: sarjakuvataiteilija ND Stevenson julkaisi sarjakuvia hahmosta netissä, minkä ansiosta siitä julkaistiin perinteinen sarjakuvaromaani vuonna 2015.

Menestys poiki nopeasti myös elokuvaoikeudet. Disneyn ostaman 20th Century Foxin tytäryhtiö kuitenkin suljettiin ja tuotanto keskeytettiin, kunnes jo lähellä valmistumista oleva elokuva löysi uuden kodin Annapurnan ja Netflixin huomasta. Tuotannon alkuaikojen työntekijät ovat kertoneet, että Disneyn huoli elokuvan suhteen oli sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen liittyvät teemat.

Sci-fiä ja fantasiaa sekoittavan vauhdikkaan seikkailun pikkumyymäisellä nimihahmolla (Chloë Grace Moretz, suomeksi Amy Burgess) on kyky muuttaa muotoaan tahdonvoimasta. Kun valtakunnassa kohahtaa ja juuri ritariksi lyöty Ballister Boldheart (Riz Ahmed, suomeksi Jukka Nylund) lavastetaan rikolliseksi, Nimona tunnistaa kaltaisensa hylkiön ja päättää lyöttäytyä tämän apuriksi.

Ballister haluaa todistaa viattomuutensa, Nimona kaaosta. Erilaisuudestaan ja ritarin vastahakoisuudesta huolimatta kaksikko löytää yhteisen sävelen, joka antaa tarinalle sen kaaren. Nimonan pidättelemättömyys tuo huumoria vakavan Ballisterin rinnalle. Kauttaaltaan ilmeikkäissä ja luontevissa alkuperäisissä äänirooleissa erityisesti Riz Ahmed sulautuu hahmonsa olemukseen, kun taas suomeksi Amy Burgess Nimonana valjastaa äänensä juuri sopivan ilkikuriseksi.

Vikkelästi etenevä tarina viihdyttää ja myös koskettaa. Erilaisuuden vuoksi kummajaisena pidetty Nimona muistuttaa pitkin elokuvaa, ettei ole tyttö tai ihminenkään, vaikka siltä näyttääkin. Hänen kokemuksistaan on helppo löytää heijastuspintaa transsukupuolisen kokemusmaailmaan. Hahmon kohtaamat ennakkoluulot rinnastuvat binäärisen sukupuolen haitallisen vahvaan normiin, ja fantasiakuningaskunta muistuttaa ennakkoluuloiltaan surullisella tavalla omaa maailmaamme.

Kokonaisuutena Nimona on elokuva, jonka parissa monen ikäinen katsoja pääsee uppoutumaan fantasiaan ja seikkailuun. Tietokoneanimaatio on räiskyvää ja muistuttaa videopelejä, kun hahmojen ulkoasussa on kaikuja käsin piirretyn sarjakuvan ja satujen maailmaan. Rikasta visuaalista ilmettä seuraa ilolla, ja se todennäköisesti auttaa tekemään elokuvasta useamman katsomiskerran kestävän kulttiklassikon.

Välillä vakavat teemat ja komedia törmäävät toisiinsa kuitenkin turhan lujaa tehden elokuvan rytmistä ja tunnelmasta paikoin epätasaisen. Yhteisön ulkopuolelle sulkemisen tuska on aitoa ja käsinkosketeltavaa. Toisaalta Ballisterin romanssi miespuolisen ritarin kanssa kuvataan ilman draamaa ja ennakkoluuloja, mikä luo toivoa avoimemmasta maailmasta.

Disney ei uskaltanut viimeistellä koko perheen elokuvaa, jossa miehet suutelevat. Suoratoistohitiksi nouseminen kuitenkin todistaa, että valtavirtaelokuvallakin on varaa ottaa askeleita kohti tasa-arvoisempaa representaatiota. Nimona on tärkeä elokuvatapaus: kuten villi päähenkilönsä, ei ihan sitä miltä ensisilmäyksellä odottaa.