Nainen kedolla kotikatsomo

Nuoret aikuiset ovat Aku Louhimiehen Levottomien (2000) jälkeen jo useampaan otteeseen kyselleet suomalaisilla valkokankailla "mitä mä oikeesti haluun mun elämältä?" Kadotettua minuutta ja vastauksia isolla v:llä haetaan myös Juha Lehtolan esikoiselokuvassa Nainen kedolla.

Alunperin televisioon tehdyn elokuvan päähenkilö on museokonservaattori Laura Malkaluoto (Tiina Lymi). Aiemmista nuorten aikuisten itsensä etsimis -elokuvista tuttuun tapaan Laura on korkeasti koulutettu ja hyvin toimeentuleva, mutta saanut rakkaudessa pahasti nenilleen. Häiriintyneen ex-poikaystävän yhteydenottoihin kyllästyneelle Lauralle ura on elämän tärkein asia. Mikään ei taaskaan tunnu miltään. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun Laura yhtäkkiä rakastuu palavasti Sami Pirilään (Markku Maalismaa). Entiseen ei enää ole paluuta. Yllätyksettömästi Sami ei olekaan aivan sitä, mitä antaa ymmärtää. Elokuvan ennalta arvattavaan linjaan sopii lattea loppuratkaisu, jossa viheliäisten vastoinkäymisten jälkeen aurinko paistaa risukasaankin.

Nainen kedolla turvautuu tuttuun tarinaan. Uutuutta ja tuoreutta on yritetty luoda lisäämällä juoneen jännityselokuvan elementtejä. Vakoilu ja varjostaminen eivät kuitenkaan onnistu tuomaan kaivattua tulta ja pippurisuutta, ne ovat vain outoja sivupolkuja, joille ohjaaja on eksynyt erikoisuutta tavoitellakseen. Harhateille elokuva poikkeaa liiankin monesti. Erityisesti Lauran vanhan suhteen ja exän kuvailuun käytetään paljon aikaa, kun taas suuri, maailmoja mullistava rakastuminen ja yhteisen arjen alkaminen kuvataan pinnallisesti ja epäuskottavasti. Dvd:n köyhät lisämateriaalitkaan eivät juuri ruusuja ansaitse.

Ennen teatterille ohjannut ja monien elokuvien käsikirjoituksessa mukana ollut Juha Lehtola ei esikoiselokuvassaan täysin onnistu. Siitä huolimatta Nainen kedolla yllättää hetkittäin positiivisesti − tästä kaikki kunnia nimekkäälle työryhmälle ja kokeneelle näyttelijäkaartille. Roolisuoritukset ovat huippuluokkaa, samoin Mark Stubbsin kuvaus. Myös Peter Lindholmin leikkaus ansaitsee kiitosta. Kokonaisuus on sen verran onnistunut, että elokuva palkittiin vuonna 2004 parhaan televisioelokuvan Venlalla ja Juha Lehtola sai ohjauksesta erikois-Venlan.

Nainen kedolla yrittää olla vakavasti otettava elokuva jo tutuksi tulleesta aiheesta. Lopputulos ei ole uusi ja ihmeellinen, mutta toteutus on paikoitellen tuore ja katsomisen arvoinen. Ohjaaja pystyisi varmasti parempaankin, kun vain valitsisi rohkeasti omalta näyttävän aiheen.