Luokkataistelua espanjalaisittain

Fernando León de Aranoan elokuva Maanantain auringossa on kertomus Espanjan rannikolla asuvista työttömistä. Javier Bardemin näyttelemän Santan johdolla porukka kuluttaa aikaansa paikalliskapakassa, kaduilla tai rannalla haaveilemassa paremmasta elämästä. Maanantaisin voi vaikkapa maata auringossa, koska ei töihinkään ole kiire. Haaveilu ja unelmat ovat pakokeino todellisuudesta, ne pitävät elinvoimaa yllä ja pitävät kasassa ne pienet järjen rippeet, jotka virikkeetön ympäristö yrittää kaikin keinoin tuhota. Kaupungin telakka on lakkautettu ja työmiehet saaneet jäädä oman onnensa nojaan. Laivojen valmistus on siirretty Etelä-Koreaan. Globalisaatio tuntuu olevan ajankohtainen ongelma kaikissa länsimaissa.

© 2003 Lions Gate FilmsMaanantain auringossa on paljon velkaa englantilaiselle työväenluokan elokuvalle. Se muistuttaa hyvin paljon brittiläisen taistelevan elokuvan keulakuvan Ken Loachin töitä. Myös elokuvan miljöö on hyvin brittiläinen. Synkät kaupunkikuvat, sumuiset ja sateiset rannikot sekä utuiset työläiskorttelit voisivat olla ihan hyvin jostain Pohjois-Englannista. Espanjan aurinkorantoja ei elokuvassa näytetä. Englantilaisen elokuvan ohella Maanantain auringossa on hakenut innoitusta myös neorealismista ja ranskalaisista kansanrintamaelokuvista. Telakat, lähtevät laivat ja olutkuppilat tuovat mieleen myös Aki Kaurismäen tuotannon.

© 2003 Lions Gate FilmsElokuvan perusteemana on yksilö vastaan byrokraattinen yhteiskunta. Asetelma kuvataan proletariaatin näkökulmasta. Elokuva alkaa dokumenttimateriaalilla muutaman vuoden takaisesta työtaistelusta, jossa virkavalta taltuttaa mielenosoittajat väkivalloin. Palavista renkaista nousee taivaalle musta savu, kuin enteillen synkkää tulevaisuutta. Elokuvan harmaat ja haaleat lavasteet ja puvustus korostavat tunnelman tasaisuutta sekä kerronnan toteavaa sävyä. Ne kuvaavat työttömän miesjoukon mielen ahdistusta ja yksiulotteisuutta. Duunareiden maailma kuvataan epätäydellisenä ja vajavaisena. Tämä korostuu jalkapallo-ottelussa, jossa miehet ovat päässeet paikoille, josta näkee vain puoli kenttää. Maalit jäävät näkemättä. Niin elämässä kuin jalkapallo-ottelussakin miehiltä jää parhaat palat kokematta.

Fernando León de Aranoan elokuva on koskettava, älykäs ja ajatuksia herättävä kuvaus elämän turhuudesta ja pienen ihmisen asemasta kapitalismin hammasrattaissa. Paikoitellen elokuva tosin sortuu liialliseen työväen aatteen alleviivaamiseen. Se ei enää kuvaa työväenluokan ongelmia, vaan muuttuu propagandaksi. Kokonaisuus säilyy silti ehjänä. Maanantain auringossa on nuoren ohjaajansa kolmas elokuva. Tämän perusteella voi innolla odottaa jo hänen seuraavaa elokuvaansa.

* * * *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo: 3 / 2 henkilöä