Näin kulutan aikaa
Cashback on englantilainen romanttinen komedia miehestä, taideakatemiassa opiskelevasta Ben Ellisistä (Sean Biggerstaff), joka parisuhteen kariutumisen jälkeen ei pysty nukkumaan. Tämän vuoksi hän päättää mennä yötöihin, jotta unettomuudesta olisi edes jotain hyötyä. Paikallisessa marketissa hän sitten löytää taiteellisen kutsumuksensa, muusansa ja lopulta myös unenlahjansa.
Romanttisten komedioiden sarjassa tätä voi pitää kokeilevana elokuvana. Se leikkii ajan etenemisellä: välillä pikakelataan, välillä liikutaan hitaasti. Kokeilevuuden ymmärtää, kun tietää, että alun perin Cashback (2004) oli lyhytelokuva, joka oli jopa Oscar-ehdokkaana vuonna 2004. Pari vuotta myöhemmin ohjaaja Sean Ellis kasasi kaartin uudelleen ja teki lyhytelokuvasta täysimittaisen. Lyhytelokuva kertoi niistä moninaisista tavoista, miten yövuorossa tapetaan aikaa. Täysimittainen elokuva ei samasta aiheesta jatka, vaan monipuolistaa sitä taustoittamalla unettomuuden syitä, syventämällä hahmoja moniulotteisimmiksi ja nostamalla esiin päähenkilön ja työtoverin romanttiseksi äityvän suhteen.
Elokuva oli monella tapaa hämmentävä kokonaisuus. Siinä on unettomuuden tuoma epätodellinen tunnelma tuotu esiin erinomaisesti. Siinä aika pysähtyy, mutta myös venyy ja paukkuu. Se on myös korostetun arkinen ja rosoinen. Rosoisuus tuo elokuvaan realismin tuntua. Valitettavasti jatkuva väsymyksen ja unettomuuden korostaminen myös aiheuttaa sen, että elokuva ei koskaan oikein pääse vauhtiin. Se jatkaa hidasta tahtiaan loppuun asti. Lyhytelokuvasta tutut omituiset työkaverit pääsevät tässä enemmän vauhtiin ja täytyy todeta, että yövuorossa tapaa moninaista väkeä: Pomo on alaisia nipistelevä idiootti, lähimmät työtoverit harrastavat moninaisia asiakaskokeiluja ja muut ovat vain sosiaalisesti rajoittuneita erakkoja.
Seuraava:
Mankellin Palomuuri
Arvostelu elokuvasta Brandvägg / Mankellin Palomuuri.
Edellinen: Notorious Bettie Page, The
Arvostelu elokuvasta Notorious Bettie Page, The.