Jumalallinen rankaisupartio vauhdissa

Miksi kunnon ihmiset kärsivät ja väärintekijät menestyvät? Miksi oikeus ei iltauutisissa koskaan voita? Näitä turhaumia terapoi toimintaelokuva Boondock Saints - Etelä-Bostonin Enkelit, joka sekä hämmentää että ihastuttaa poliittisesti epäkorrektilla sanomallaan.

Conner ja Murphy MacManus (Sean Patrick Flanery ja Norman Reedus) ovat irlantilaisveljekset, jotka selvittyään täpärästi mafian kynsistä katsovat saaneensa itse Jumalalta tehtävän. Niinpä he lähtevät kotikaupunkinsa Bostonin roistoja vastaan hampaisiin asti aseistautuneina ja viileästi mustaan pukeutuneina. Rinnalleen veljekset saavat mafian entisen juoksupojan Roccon (David Della Rocco), ja mottona on tuhota kaikki paha, jotta hyvä voisi kukoistaa. Alkavat verikekkerit, joita ei kaupungissa olla kuunaan nähty. Silti "Pyhimyskolmikon" kiinnijäämistä eivät lopulta toivo kuin hengenvaarassa kärvistelevät pahikset.

Boondock Saintsin lähtökohta on mielenkiintoinen, mutta toteutus ontuu paikoin. Elokuva on Troy Duffyn ensimmäinen ohjaustyö ja se näkyy kritiikittömänä Quentin Tarantinon ihailuna. Siinä missä Tarantino on antanut ideoitten pöllimiselle omaperäisen leiman, tyytyy Duffy pelkkään kopiointiin kuljettaessaan juonta tarantinolaisten takaumien ja jankuttavan dialogin kautta. Korvaan särähtää myös yletön ja itsetarkoituksellinen kiroilu. Tyylikkäintä antia filmissä edustavat Tarantino-lainoista huolimatta väkivaltakohtaukset, jotka ovat viimeisen päälle cooleja hidastuksineen. Väkivallan ihannointia ei turhia häpeillä.

Elokuva on teemojensa puolesta lähellä Abel Ferraran Pahaa poliisia. Tosin Pahassa poliisissa koston enkelikin saa karun palkkansa, kun taas Boondock Saints antaa omiensa remeltää ilman katumuksen häivää. Sanoma on, että MacManusin veljesten kaltaisia tyyppejä saisi olla joka kaupungissa, sillä jonkun on tehtävä likaisetkin hommat. Asetelma ilmentää tyytymättömyyttä kristillisiin arvoihin, jotka eivät pysty lievittämään sitä kostonhalua ja raivoa, jota ihmiset kokevat rehottavan rikollisuuden edessä. Vääryyksiin halutaan rangaistus nyt eikä vasta tuolla puolen.

Vaikka Boondock Saints alkaa teurastusleffana, se saanee lopulta katsojan pohtimaan niinkin rankkaa aihetta kuin kuolemanrangaistuksen oikeutusta. Kun eläinten kiduttamisesta huvikseen saa nykyisin alle parin tonnin sakot tai raiskaaja selviää ehdollisella vankeudella, tulee väkisinkin mieleen Vanhan testamentin viisaudet. Silmä silmästä. Mutta vaikka kostojuoni ei olisikaan juttusi, kannattaa Boondock Saints katsoa jo siksi, että siinä nähdään ehkä elokuvahistorian machoin homohahmo. Ja merkittävässä osassa.

* * *
Arvostelukäytännöt