Angels Crest kotikatsomo

Brittiohjaaja Gaby Dellalin Kanadassa kuvattu indie-elokuva Angels Crest (2011) alkaa lupaavasti. Nuori yksinhuoltajaisä Ethan (Thomas Dekker) ja hänen pieni Nate-poikansa (Ameko Eks Mass Carroll) heräilevät uuteen päivään ränsistyneessä mutta kotoisaksi tuunatussa talossaan. Lumihuippuiset Kalliovuoret hallitsevat talvista maisemaa. Isän ja pojan keskinäinen suhde hahmotellaan muutamalla taitavalla vedolla: puitteet eivät ehkä läpäisisi tarkimpien sosiaaliviranomaisten seulaa, mutta rakkaudesta tässä perheessä ei ole puutetta.

Päivä saa kohtalokkaan käänteen, kun Ethan ja Nate lähtevät ulos nauttiakseen vastasataneesta lumesta. Metsästystä harrastava Ethan jättää nukkuvan Naten autoon seuratakseen metsän reunassa näkemiään peuria. Kun Ethan hetken päästä tulee takaisin, Nate on kadonnut.

Leslie Schwartzin romaaniin perustuva Angels Crest kertoo pikkukaupungin kollektiivisesta surusta ja syyllisyydestä. Ethan joutuu syytteeseen poikansa heitteillejätöstä, ja yhteisön jäsenet joutuvat puntaroimaan suhdettaan tapahtuneeseen. Syyllisyys näyttäytyy sekä yhteisön tekemänä moraalisena päätelmänä että yksilön musertavana tunteena. Niiden rinnalla juridisen syyllisyyden painoarvo on lopulta pieni.

Kanadalainen Atom Egoyan ohjasi aikoinaan samaa aihepiiriä käsitelleen kuulaan draaman The Sweet Hereafter (1997), jossa suuri osa pikkukaupungin lapsista menehtyi bussionnettomuudessa. Egoyanin vahvaan ja mieleenpainuvaan elokuvaan verrattuna Angels Crest tuntuu kovin haparoivalta. Suurin ongelma on kokemattoman Catherine Trieschmanin käsikirjoitus, jota on lähdetty toteuttamaan selvästi keskeneräisenä. Juonelliset ja temaattiset avaukset jäävät roikkumaan ilmaan, eikä kaikilla henkilöhahmoilla tunnu olevan paikkaa kokonaisuudessa. Myös kuvaus näyttää paikoin harrastelijamaiselta, vaikka maisemat ovatkin komeat.

Näyttelijäkaartissa on monia televisiosta tuttuja kasvoja, kuten syyttäjää esittävä Jeremy Piven (Mr. Selfridge) ja Ethaniin äidillisesti suhtautuvaa lesbonaista näyttelevä Elizabeth McGovern (Downton Abbey). Vakuuttavinta työtä tekee Thomas Dekker nuorena isänä, jonka riutunut olemus huokuu katumusta.