Amiraali kotikatsomo

Valkoisen Venäjän sankarista Aleksandr Koltšakista kertovan Amiraalin suomalainen dvd-julkaisu hätkähdyttää kannellaan. Kun venäläisessä julkaisussa elokuvan kannessa esitellystä romanttisesta sankariparista Koltšak katsoo oikea korva verta valuen kohtalonsuuntaansa itään, hän suomalaisessa julkaisussa katsoo länteen. Ja kun sinisen ja valkoisen sävyttämästä kuvasta puuttuu trikolorin punainen, on suomalaiseen kanteen lisätty alaotsikko ”Korkein komento”, jonka sanojen välissä tuikkii punatähti – amiraalin vastustajien tunnus – paljastamassa myös tarinan sotilaallisen linjan lopputuloksen.

Elokuvan ohjaaja Andrei Kravtšuk tunnetaan Suomessa televisiossakin esitetystä elokuvastaan Italialainen (2005), jossa orpokodissa kauppatavaraksi joutunut pikkupoika etsii vanhempiaan rosoisen realistisesti kuvatussa markkinataloudessa. Amiraali Koltšakia näyttelevä Konstantin Habetski puolestaan on tunnettu fantasiaelokuvasta Yövahti (2004), jossa hänen esittämänsä rivimies sotkeutuu valon ja pimeyden voimien väliseen kamppailuun, joka toisin kuin Amiraalin taistelukuvaus karttaa mustavalkoisia asetelmia.

Elokuvassa Aleksandr Koltšakin ja hänen upseeriystävänsä vaimon Anna Timirjovan (Elizabeta Bojarskaja) suhde alkaa Helsingissä Koltšakin ollessa upseerina Itämeren laivastossa ensimmäisen maailmansodan aikana. Todellisuudessa suhde alkoi ilmeisesti jo aiemmin. Koltšak oli tuolloin itsekin perheellinen, ja asenteiltaan niin sodassa kuin rakkaudessa jäykkä kunnian mies. Koltšakin ja Annan suhde todentuikin vasta vuonna 1918 amiraalin halveksimien vallankumousten mahdollistamissa henkisissä oloissa sisällissodan Siperiassa, jossa uskollinen tsaristi oli ottanut harteilleen Venäjän pelastajan ja diktaattorin tehtävän.

Amiraali liittyy suurmieskuvausten paljon elokuvaakin vanhempaan perinteeseen, jossa kohteeseen liitetään kulloinkin positiivisina pidettyjä ominaisuuksia historiallisten tosiseikkojen ja mutkikkaiden persoonallisuuspiirteiden haittaamatta patsastelua. Venäjällä elokuvansa ovat saaneet monet historiaan vaikuttaneet hahmot alkaen maan historian suurimmaksi vaikuttajaksi äänestetystä – ja jo Eisensteinin vuonna 1938 käsittelemästä – Aleksanteri Nevalaisesta lähtien.

Neuvostoliitossa Amiraalin kaltaisia jäykkiä kuvauksia suosittiin ennen kaikkea Stalinin kauden loppuvuosina. Hyvä vertailukohta onkin esimerkiksi Mihail Rommin Mustan meren kotka (1953), joka kertoo sata vuotta aiemmin vaikuttaneesta amiraali Ušakovista. Koltšakin tapaan myös Ušakov toimi hetken Mustallamerellä, joutui ulkovaltojen politiikan pelinappulaksi ja hallitsemiensa alueiden väestön kapinoinnin kohteeksi. Myös Rommin elokuvassa on vaikuttavia meritaistelukohtauksia. Samoin kuin Kravtšuk myös Romm oli notkea ohjaaja, joka tarvittaessa taipui jäykkyyteenkin.

Merellä tsaarin armeijan upseerina ja vallankumouksen jälkeen rakkaudessa Koltšak voitti toimintatavoillaan, jotka Siperian maataisteluissa muuttuneessa maailmassa veivät hänet häviöön. Elokuva kertoo itse sisällissodasta varsin viitteellisesti. Vihollista ei henkilöidä ennen katkeran lopun häämöttämistä ja maataistelukohtaukset ovat vaisuhkoja. Siitä, että Koltšak tunnetaan kapinoinnin verisestä tukahduttamisesta hallitsemallaan alueella, elokuva ei kerro mitään.

Elokuvan tunnussävelmän sanoituksena on historiallisen Anna Timirjovan vuosikymmeniä myöhemmin Koltšakin muistolle kirjoittama runo. Tämä Timirjova vilahti valkokankaalla Sergei Bondartšukin Sodan ja rauhan (1967) avustajana. Amiraalin onnistuneimpiin hetkiin kuuluvassa epilogissa elokuvaa ohjaa tietysti Sergein poika Fjodor. Aleksandr Koltšakin ja Anna Timirjovan tarina oli tunnettu jo omana aikanaan. Siinä olevia mahdollisuuksia elokuva ei käytä hyväkseen, vaan suhde on kuvattu elokuvan tapaan omanlaisenaan ideaalitapauksena.

Kokonaisuutena taiten tehty elokuva täyttää lajityyppinsä ahtaat rajoitteet. Näyttelijät ovat eläytyneitä, vaikka liikkumavara on äärimmäisen niukka. Filmi onnistuu ainakin herättämään katsojan mielenkiinnon historiallisen kuvakirjansa takaisten ihmiskohtaloiden todellisuuteen. Sekin on jo aika paljon saavutettu.