Pihvi, raakana

Mies asuu karjatilalla Arizonassa aivan Meksikon rajalla. Vaimo on kuollut ja haudattu tilalle, sudet väijyvät karjaa, auto on rämä, rahat vähissä ja ilkeät pankkimiehet uhkaavat panna tilan pakkohuutokaupattavaksi. Kaiken lisäksi Meksikosta salaa tulevat siirtolaiset häiritsevät koko ajan. Jos rajalla olisi kunnon muuri, ei tästä sen kummempaa tarinaa syntyisi. Tai voisi syntyä kohtalainen kantribiisi, muttei elokuvaa. Mutta rajalla ei ole muuria, siinä on vain aita ja siinäkin reikiä, josta laittomien maahantulijoiden lisäksi tulee toisella puolella valtaa pitävän rikoskartellin roistoja.

The MarksmanThe Marksmanin miestä esittää Liam Neeson, joka on samantapaisia miehiä esittänyt monesti ennenkin. Hänen läsähtänyt olemuksensa materialisoi täydellisesti elokuvan alussa tiiviisti hahmotellun tavallisenoloisen valkoisen, heteron, lihaasyövän Vietnamin veteraanimiehen bluesin. Mies joutuu toimimaan, kun aidanreiästä tulleet roistot ampuvat heitä pakenevan meksikolaisäidin ja hänen poikansa jää miehen ongelmaksi. Pojalla on sukulaisia pohjoisessa ja sinne mies pojan aikoo viedä, kun kerran tuli äidille luvanneeksi.

Edessä on jopa merijalkaväen miehelle haastava tehtävä, sillä vastassa eivät ole vain todella roistomaiset roistot, vaan myös heidän touhuilunsa mahdollistavat virkamieskuntaan ja poliisiin soluttautuneet petturit. Elokuvan vainoharhaisessa maailmassa taistelu ulkoisen vihollisen kanssa käydään Yhdysvaltain maaperällä ja kuka tahansa omituisen näköinen hyypiö voi olla vihollisen kätyri. Taisteluun taistelija tarvitsee auton ja läjän aseita. Mutta auto on siinä kunnossa, että sen moottori voi koska tahansa leikata kiinni ja korjaamista hidastavat kaikenlaiset työajat. Samoin pyssyjä ei meinaa saada kaupasta aivan välittömästi, kun on laadittu rekisteröintisääntöjä. Onneksi myyjä on myös Vietnamin miehiä ja ymmärtää miehen tarpeet.

The MarksmanMatkalla mies hakee vaisuhkosti kontaktia poikaan ja sanattomasti toteaa tämän mahdollisesti kelvolliseksi amerikkalaiseksi, koska tämä suostuu syömään hampurilaisen ja ampumaan käsiaseella. Englantia hän jo osaakin, kiitos Meksikon koululaitoksen. Elokuvan näkyvin ongelma elokuvakerrontana on, että Liam Neesonin olemus ei ole vähäeleisen tehokas, joka sen ilmeisesti on tarkoitus olla, vaan väsähtänyt. Tämän oloinen mies ei mitenkään pystyisi tekemään sitä, mitä hän tarinassa tekee. Samoin elokuvan kuvakerronta on vetistä kuin keskinkertaista huonommassa televisiosarjan jaksossa.

Hollywood on tunnettu siitä, miten se on onnistunut läpi historiansa tekemään menestyksekkäästi erilaisia tuotteita erilaisille yleisöille. Eri poliittisille suuntautuneisuuksille se on tehnyt elokuvia jossain määrin ainakin yhteiskunnan näkyvän polarisoitumisen noususta 1960-luvulta asti. The Marksman tarjoaa ihan kiintoisan oppitunnin siitä, millaiselta poliittisen konservatismin, aivan erityisessä amerikkalaisessa nykymerkityksessään, sielunmaisema näyttäytyy Hollywoodin läpi katsottuna.

The MarksmanAinoa, mitä elokuvan värillisemmät sivuhenkilöt, poika ja musta pastori voisivat ateistisen suuntaisia kommentteja sihauttelevalle miehelle ehkä opettaa, voisi liittyä uskontoon. Vaikka ei mies sitä välttämättä tarvitse, hän voi toimia oikeuden välikappaleena muutenkin. Elokuvan ensimmäisenä kuvana nähdään Jeesus-patsas. Kun sama tematiikka on esillä myös sen viimeisessä kuvassa, ei jää epäselväksi, että mikään vähäisempi samaistumiskohde päähenkilön kautta oletetulle yleisölle ei riittäisikään. Se on täytetty.

* *
Arvostelukäytännöt