Muumio: Lohikäärmekeisarin hauta valkokangas

Ensimmäisen Muumio-elokuvan (1999) jälkeen tuotemerkin käärinliinoihin on menneisyydessä yritetty puhaltaa eloa kahdesti, ensin tuomalla vapaapainisankari The Rock esiintymään ensimmäisessä jatko-osassa Muumion paluu (2001) ja sitten antamalla The Rockin tähtivälineeksi Muumio-elokuvien sarjaan viittauksellisesti liittyvä oheistuote Skorpionikuningas (2002). Laadullisesti nämä kaksi jälkimmäistä yritystä eivät eronneet kurjasta ykkösosasta.

Tällä kertaa haetaan voimaa Hongkongista asti, ja näyttelemään on hankittu näyttävä kaarti globaalillekin yleisölle tuttuja sankareita ja sankarittaria: Jet Li, Russell Wong ja Michelle Yeoh. Nämä uudet kasvot ovat elokuvan piristävin anti, samoin kuin dialogissa yllättävän runsaasti viljelty kiinan kieli. Varsinkin Jet Li on mainio valinta elokuvan nimiroolin vetäjäksi. Lukuisista sankarirooleistaan huolimatta – tai ehkä juuri niiden vuoksi – Li onnistuu aina hyvin myös riivaajan osassa. Nämä piristysruiskeet kohottavat elokuvan Muumio: Lohikäärmekeisarin hauta edeltäjiensä yläpuolelle, mutta ei kuitenkaan mihinkään huimaaviin korkeuksiin.

Kerronnallisesti elokuva toistaa askel askeleelta edeltäjiensä tempauksia. On kirouksia, kuolematonta rakkautta, kuolematonta vihaa, paljon äänekkäitä takaa-ajoja ja tyylikkäitä erikoistehosteita. Itse asiassa tapahtumapaikan siirtäminen Kiinaan ja Hongkongin näyttelijöiden mukana olo jäävät ainoiksi uusiksi keksinnöiksi.

Tällä kertaa herää kuolleista mystinen Lohikäärmekeisari terrakottasotureineen, ja elleivät seikkailija-arkeologit Brendan Fraser, Maria Bello ja John Hannah onnistu palauttamaan heitä kuolleiden valtakuntaan, on koko maailma hukassa. Michelle Yeoh antaa sankareille apua kostaakseen Lohikäärmekeisarin tuhansia vuosia sitten surmaaman rakastettunsa puolesta. Kaikki kuitenkin palautuu äänekkääseen rymistelyyn ja puujalkavitseihin, joita ei mielestäni olisi tarvinnut venyttää miltei kahden tunnin mittaisiksi.

Jet Lin ja Michelle Yeohin hahmojen välinen vihollisuus suorastaan pakottaa nämä näyttelijät esittämään Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme -tyylistä miekkasankaruutta, ja lyhyt taistelukohtaus hyödyntää tähtien ja koreografien taitoja kiitettävästi. Samaa ei voi sanoa Brendan Fraserin ja Jet Lin välisestä käsirysystä, johon Fraser haastaa Lin suurin piirtein tyyliin: "Taikatemput pois! Tappele kuin mies!" Kuinka pöljä pitää olla lausuakseen nämä sanat Jet Lille? Karmivaa kyllä, tämä retorinen strategia osoittautuu voittoisaksi, mikä osoittaa Hongkongin tähtien osallistumisen olevan jokseenkin kyyninen kuriositeetti Muumio-elokuvien onnahtelevassa sarjassa.