Luuserit tien päällä
Little Miss Sunshine kertoo kulutushysterian ja kaksinaismoralismin riivaamasta maasta, missä voittaminen ja menestys ovat ainoat mahdollisuudet onneen. Menestyksestä luennoiva perheenisä paasaa heikosta rahatilanteesta ja samalla kaataa syötäväksi kelpaavaa ruokaa jätemyllyyn, sairaalan odotushuoneen televisiossa pauhaa kuolemankin hetkellä ostoskanava, ja lapsensa nukeiksi ja pedofiilien päiväuniksi meikanneet vanhemmat kauhistelevat itse toisen lapsen pornahtavaa esitystä. Kenties läpinäkyvää ja osoittelevaa, mutta ehkä sitä juuri tarvitaan.
Seitsemänvuotias Olive pääsee peruutuspaikan kautta osalliseksi Miss Päivänsäde -kilpailuun. Ongelmana on se, ettei perheen taloudellinen tilanne sallisi matkustamista New Mexicosta Kaliforniaan asti. Vanhemmat Sheryl ja Richard eivät kuitenkaan halua tuottaa pettymystä tyttärelleen, joten he pakkaavat heroiinia käyttävän isoisän, puhumisen lopettaneen teini-ikäisen Dwaynen, ja juuri itsemurhaa yrittäneen eno-Frankin keltaiseen Volkkari-pakettiautoon ja lähtevät road tripille. Vastoinkäymiset seuraavat toistaan, mutta matkalla he löytävät itsensä ja toisensa uudelleen.
Klassinen alkuasetelma, hetkittäin keinotekoiselta maistuva juoni ja kliseinen lopputulos eivät onneksi kerro koko totuutta elokuvasta. Draamakomedia Little Miss Sunshine on puutteistaan huolimatta monin paikoin onnistunut Yhdysvaltain nyky-yhteiskunnan peilaus. Indie-elokuville tyypillisen häiriintyneet ja yliampuvat henkilöhahmotkin ärsyttävät aluksi, mutta pikku hiljaa Steve Carellin Frank ja Greg Kinnearin Richard tunkevat ihon alle, eikä heistä lopulta voi olla pitämättä.
Little Miss Sunshine onnistuu ainakin osittain puhkomaan amerikkalaisuuden tyhjyyden kuplaa. Voittamiseen ja menestymiseen pakkomielteisesti suhtautuvaa yhteiskuntaa pilkataan läpinäkyvästi, mutta silti niin hienotunteisen hersyvästi. Elokuvan viesti on, että vaikka niin paljon on mätää Amerikan maassa, sillä on myös vahvuuksia, kunhan syvälle ytimeen vain päästään. Perhe ja yhteisöllisyys ovat aina olleet Yhdysvaltain kantavia voimavaroja ja niihin luottaa myös Little Miss Sunshinen tekijäkaarti. Ehkä kliseistä, mutta silti niin totta.
Toimituskunnan keskiarvo: 3,2 / 15 henkilöä
Seuraava:
Colour Me Kubrick
Arvostelu elokuvasta Colour Me Kubrick: A True...ish Story / Colour Me Kubrick.
Edellinen: Shortbus
Arvostelu elokuvasta Shortbus.
Tällä viikolla
Uusimmat
- Kojootti vs. ACME ensi-ilta
- Resident Evil ensi-ilta
- Cinemaliberon elokuvia vuosina 2025–2026 – osa 2
- Hetki ennen valoa ensi-ilta
- The Rivals of Amziah King ensi-ilta
- Oasis: Don’t Look Back in Anger ensi-ilta
- The Ice Tower ensi-ilta
- Keltaiset kirjeet ensi-ilta
- Presidentin kyyditys ensi-ilta
- Cinemaliberon elokuvia vuosina 2025–2026 – osa 1
Kojootti vs. ACME ensi-ilta
Resident Evil ensi-ilta
Hetki ennen valoa ensi-ilta
The Rivals of Amziah King ensi-ilta
Cinemaliberon elokuvia vuosina 2025–2026 – osa 2