Katse elokuvakritiikkiin

Syksyllä 1997 joukko elokuvasta innostuneita nuoria päätti perustaa oman elokuvalehden. Sellaisen, jota itse haluaisivat lukea. Syntyi elokuva-arvioihin ja ajankohtaisjuttuihin keskittynyt Film-O-Holic ja sen rinnalle akateemisempi sisarjulkaisu WiderScreen. Lehtien julkaisijaksi perustettiin Filmiverkko ry ja julkaisukanavaksi valikoitui vielä lapsenkengissä ollut internet.

Nyt yli neljännesvuosisata myöhemmin lehdet ovat edelleen olemassa ja tiettävästi Suomen vanhimpia yhtäjaksoisesti vain internetissä julkaistuja lehtiä.

Suomalaista elokuvaa on Film-O-Holicissa seurattu läpi lehden historian. Kotimaisten elokuvien kritiikeistä on nyt koottu kattava otos kansien väliin. Kyse ei ole vain elokuvakritiikeistä. Valikoidut tekstit toimivat läpileikkauksena niin suomalaiseen elokuvaan kuin elokuvakulttuuriin.

Film-O-Holicin alkuvuosina elokuvalla oli erilainen asema kulttuurituotteena kuin nyt. Ajatus elokuvien katsomisesta suoratoistopalveluista läppärin ruudulta oli vielä vuonna 1997 science fictionia. Elokuvateatterikokemuksella oli kulttuurista itseisarvoa – mitä sillä on onneksi yhä, mutta ei enää samassa määrin.

Myös kritiikin kenttä on muuttunut. Printtimediassa elokuvakritiikille on yhä vähemmän palstatilaa. Median omistuksen keskittyminen on johtanut siihen, että sanomalehdet julkaisevat yhä lyhyempiä kritiikkejä yhä harvemmilta kriitikoilta. Kritiikin moniäänisyys on kaventunut.

Film-O-Holicissa moniäänisyydestä on pyritty huolehtimaan alusta lähtien. Perusajatus on ollut julkaisumahdollisuuden tarjoaminen nuorille ja aloitteleville kirjoittajille, joiden tekstit ovat verkossa vapaasti kaikkien luettavissa. Vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa vetävät kokeneemmat tekijät.

Vuosien aikana toiminnassa on ollut mukana lukuisa joukko elokuvista kiinnostuneita, jotka nykyään työskentelevät esimerkiksi toimittajina, tiedottajina, opettajina, tutkijoina, professoreina ja niin edelleen. Yhteistä kaikille on ollut kiinnostus elokuvaan ja kirjoittajauran alkaminen Film-O-Holicissa tai WiderScreenissa. Tärkeää toiminnalle on ollut myös Turun yliopistolta saatu kannustus ja yhteistyömahdollisuudet.

Matalan kynnyksen julkaisumahdollisuus on kirjoittamisesta kiinnostuneille tärkeä, sillä kirjoittamaan oppii vain kirjoittamalla ja motivoivinta on kirjoittaa tekstejä, joita myös muut lukevat.

Ruohonjuuritason pienjulkaisutoiminta ei ole kaupallista eikä markkinaehtoista. Se nojaa vapaaehtoisuuteen ja yhdessä tekemiseen. Toiminnan puitteet vaativat kuitenkin pienissä määrin rahaa, ja vuosikymmenten ajan Suomessa tuettiin tällaista toimintaa yhteiskunnan taholta. Ymmärrettiin, että kyse on sivistyksellisestä kansalaisdemokratiasta ja mahdollisuuksien luomisesta. Moniäänisestä kansalaisdemokratiasta huolehtiminen on valtion ydintehtäviä.

Tämä ymmärrys on nyt mennyttä. Pienjulkaisut on jätetty oman onnensa nojaan kuihtumaan pois. Film-O-Holic on yksi näistä pienjulkaisuista. Yli neljännesvuosisadan sisällöntuotanto on vaarassa kadota verkosta pysyvästi. Samalla katoaisi osa suomalaista elokuvakulttuuria.

Turkulainen pienkustantamo Kita ehdotti kokoomateoksen tekemistä Film-O-Holicin kritiikeistä. Kirja jättäisi jälkipolville ainakin jotain valikoitua Film-O-Holicin pitkästä taipaleesta, ja kirjan avulla toimintaa saadaan ehkä turvattua eteenpäin, edes jollain tasolla.

Kirja päätettiin rajata suomalaisten elokuvien kritiikkeihin. Film-O-Holicissa on julkaistu yli seitsemän tuhatta kritiikkiä, joiden perkaaminen olisi ollut ylitsepääsemätön urakka. Rajauksella suomalaiselokuviin tekstien määrä tippui kymmenesosaan. Silti seitsemän sadan kritiikin läpikäyminen oli kirjan työryhmälle iso ja haastava urakka.

Haastavuus liittyi erityisesti myönteiseen ongelmaan. Hyviä ja kiinnostavia kritiikkejä oli julkaistu Film-O-Holicissa paljon, eikä kaikkia saataisi mitenkään mukaan kirjaan. Työryhmässä jouduttiin tekemään vaikeaa ja kipeääkin karsintaa.

Erityisen kivulias ratkaisu oli luopua dokumenttielokuvien kritiikeistä. Suomessa on viime vuosikymmeninä tehty runsaasti vaikuttavia dokumentteja, ja niistä on Film-O-Holicissa julkaistu ansiokkaita arvioita. Kirjan rajallisen sivumäärän takia jotain oli kuitenkin jätettävä pois, ja työryhmässä päätettiin keskittyä näytelmäelokuvien kritiikkeihin. Niitäkin oli tarjolla paljon enemmän kuin kirjaan voitiin ottaa.

Kirjasta ei haluttu tehdä pelkkää kritiikkien kokoelmaa, vaan ajatuksena oli, että kirja toimisi kritiikkien kautta myös läpileikkauksena suomalaiseen elokuvaan. Film-O-Holicin perustamisen aikoihin suomalainen elokuva alkoi nousta 1990-luvun aallonpohjasta, ja Film-O-Holicissa kotimaisen elokuvan kehitystä on seurattu tarkkaan aina näihin päiviin asti.

Vuosituhannen vaihteen suomalaisen elokuvan nousua käsiteltiin jo vuonna 2003 julkaistussa artikkelikokoelmassa Taju kankaalle – suomalaista elokuvaa paikantamassa, jonka kirjoittajat olivat pääosin kummankin lehden silloisia aktiiveja. Katse kuvien taakse – suomalaisten elokuvien kritiikkejä Film-O-Holicissa neljältä vuosikymmeneltä jatkaa osin samalla tiellä. Valikoitujen kritiikkien kautta piirtyy kuva suomalaisen elokuvan kehityksestä.

Kritiikit on jaoteltu kirjaan löyhien teemojen mukaisesti. Teemojen sisällä kritiikit ovat aikajärjestyksessä elokuvien ensi-iltojen mukaan. Valtaosa kritiikeistä on teatteriensi-illoista, mutta mukana on myös tallennejulkaisuista kirjoitettuja arvosteluja.

Kritiikit ovat aina aikalaistekstejä. Ne on kirjoitettu omassa ajassaan ja tämän ajankohdan arvomaailmassa. Tämä on syytä huomioida vanhempia kritiikkejä lukiessa. Aikalaisteksteinä kritiikit ovat osa kulttuurihistoriaa ja yhdessä elokuvien kanssa ne piirtävät kuvaa omasta julkaisuajastaan.

Kirjaan valikoituja tekstejä on hienovaraisesti toimitettu. Sisällöllisesti ne ovat samoja kuin Film-O-Holicin sivuilta edelleen löytyvät kritiikit.

Kirjan tuotto menee Film-O-Holicia julkaisevalle Filmiverkko ry:lle, jotta Film-O-Holic saataisiin säilytettyä verkossa ja toiminnassa.

Katse kuvien taakse -kirjan hankkiminen on kulttuuriteko, suomalaisen elokuvakulttuurin suoraa tukemista. Lukijalleen kirjan antaa läpileikkauksen suomalaisesta elokuvasta ja miten siitä on vapaaehtoisvoimin kirjoitettu, kun sanottava on ollut kaikista tärkeintä.

*

Kyseessä on Katse kuvien taakse -kirjan esipuhe, jonka ovat kirjoittaneet kirjan toimittajista Kimmo Ahonen, Juha Rosenqvist ja Päivi Valotie.

Esipuheen artikkeliversioon on toimituksen toimesta lisätty yksi kappale (järjestyksessä kolmas kappale on toimituksen lisäys).

*

Katse kuvien taakse – suomalaisten elokuvien kritiikkejä Film-O-Holicissa neljältä vuosikymmeneltä on ostettavissa kustantajan verkkokaupasta.