Viron ja Suomen elokuvayhteistyötä elvyttämässä

Elokuvatuottaja Ilkka Matilalla ja näyttelijä Peter Franzénilla oli viime viikon perjantaina edessä mieluinen tehtävä Turun Kinopalatsissa. Uusi virolais-suomalaisella yhteistyöllä valmistunut, Viron vuosien 1918-1920 vapaussodasta kertova Nimet marmoritaulussa sai yleisönäytöksessä yllättävänkin hyvän vastaanoton. Näin siitäkin huolimatta, että paikalla oli tietenkin runsaasti väkeä eri ystävyysseuroista ja yhdistyksistä. Kysymyksiä ja kommentteja tuli niin runsaasti, että lopulta järjestäjien oli pakko viheltää peli poikki, koska seuraava näytös oli alkamassa ja herrat toimittajat halusivat tehdä haastattelunsa.

Peter Franzén - suomalainen sankari

Matila ja Franzén olivat juuri palanneet Tallinnasta, jossa oli järjestetty elokuvan maailman ensi-ilta. Paikalla tunnelma oli ollut erityisen juhlava, koska paikalla oli ollut normaalin kutsuvierasväen lisäksi myös molempien maiden valtionpäämiehet. Peter Franzén muistelee, että tilaisuus oli ehkä hänen uransa toistaiseksi kaikkein ikimuistoisin.

- "Olihan se häkellyttävää, kun heti eteen astuttaessa orkesteri kajautti porilaisten marssin. Yleisö nousi seisomaan ja saimme valtaisat suosionosoitukset."

Virolaiset isännät kohtelivat vieraitaan kuin aitoja sankareita, vaikka Peter itse tuumaili, ettei sankarinpalttoota itselleen kaipaa. Elokuvassa hän näytteli pienessä sivuosassa suomalaista vapaaehtoisupseeri Sulo Kalliota.

- "Toisaalta Sulo Kallion rooli elokuvassa on aika ratkaiseva. Hän on ikään kuin neuvonantaja, jonka avulla ratkaisevat tilanteet voitetaan. Mielestäni hänen roolinsa kuvastaa myös sitä, että Nimet marmoritaulussa on yhtä lailla myös suomalaisten elokuva."

Viron elokuvateollisuus nousussa

Nimet marmoritaulussa on merkittävä merkkipaalu Viron ja Suomen elokuvahistoriassa, sillä viimeksi vastaavanlaista yhteistyötä on nähty lähes 60-vuotta sitten. Nimet marmoritaulussa on selvästi Viron oma Talvisota, mikä näkyy myös konstailemattoman isänmaallisessa kerronnassa. Miksi juuri Albert Kivikasin 1930-luvulla julkaisema romaani - neliosaisen kirjasarjan ensimmäinen - on ollut elokuvan käsikirjoituksen pohjana? Ilkka Matilan mukaan virolaisille ratkaisu oli mitä ilmeisin, koska Kivikasin romaani on maan oma Tuntematon sotilas. Kysymyksessä on Viron kirjallisuushistorian ehkä tunnetuin teos, josta on tullut tärkeä kansallinen symboli. Tästä syystä elokuva on rakennettu Kivikasin hengen mukaiseksi - tosin suuri osa teoksen paatoksellisuudesta on jätetty pois.

Elokuvan ohjaaja, inkeriläissyntyinen Elmo Nüganen on aikaisemmin toiminut lähinnä teatterialalla. Ilkka Matilan mukaan kysymyksessä on todellinen lahjakkuus, jolle löytyy arvostusta myös maan rajojen ulkopuolelta. Elmon valinnalla elokuvaan haluttiin tuoda myös tarpeeksi modernia ja yksilöllistä ilmettä. Näin siitäkin huolimatta, että tarina olikin hengeltään kollektiivinen.

Ilkka Matilalla on aikaisempaa kokemusta kotimaisten sotaelokuvien tuottamisesta. Missä määrin elokuvaa voisi verrata suomalaisiin vastineisiin, kuten Talvisotaan tai Rukajärven tiehen?

- "Visuaalisuuden, estetiikan ja tarinan osalta Nimet marmoritaulussa on lähellä Talvisotaa. Uskon, että Virossa tulee tapahtumaan samalla lailla kuin Suomessa. Ensiksi tehdään realistisemmat sodan kuvaukset, kunnes tullaan siihen vaiheeseen, että päästään tonkimaan hieman pintaa syvemmältä."

Nimet marmoritaulussa on saanut aikaan sen, että Viron valtion elokuvatuki on kaksinkertaistunut. Virossa tuotetaan tällä hetkellä 3-4 pitkää elokuvaa vuodessa, mikä on lähes puolet siitä mitä Suomessa tuotetaan. Suomalaisilla olisikin tästä kehityksestä paljon opittavaa. Ilkka Matilan mukaan Viron elokuvan tulevaisuus näyttää tässä suhteessa valoisalta. Suomalais-virolaisen yhteistyön jatkuminen on mahdollista myös tulevaisuudessa.