Elokuvaherkkuja Tukholman tarjottimella

Tukholman kahdeksannentoista kerran järjestettävä elokuvafestivaali käynnistyy 15. marraskuuta. Yksitoistapäiväinen festivaali tuo valkokankaalle kertomuksia monesta maailmankolkasta, kunnioittaa jo elokuvahistoriassa paikkansa lunastaneita suuruuksia sekä kokeilee elokuvan tekemisen rajoja. Tapahtuma on omistettu kesällä menehtyneelle ruotsalaisen elokuvan mestarille, Ingmar Bergmanille, jonka vaikutus elokuvan historiaan on kiistämätön. Bergmanin tuotannosta ohjelmistoon on valittu legendaarinen Mansikkapaikka.

Festivaaliohjelmisto pitää sisällään lukuisia kiinnostavia uutukaisia. The Darjeeling Limited lienee Wes Andersonin töille tyypilliseen tapaan hykerryttävä sekoitus ihastuttavaa visuaalisuutta, lakonista huumoria sekä omintakeisia henkilöhahmoja. Paranoid Park on oregonilainen skeittipuisto ja kodittomien suosima vapaavyöhyke, jonne Gus Van Santin samanniminen elokuva sijoittuu. Nuoruudesta, kalvavasta syyllisyydentunteesta ja toivottomuudesta kertovaa elokuvaa on kehuttu ohjaajan kauneimmaksi ja haastavimmaksi teokseksi. Amerikan tuliaisista mainittakoon myös Coenin veljesten No Country For Old Men, film noirin ja westernin välillä tasapainotteleva synkeänhauska takaa-ajotarina, sekä Sean Penn -uutuus Into The Wild.

Elokuvataiteen demokratisoituminen on nostettu erääksi festivaalin pääteemaksi, vastapainoksi tunnettujen ohjaajien töille ja suurten budjettien elokuville. Mumblecore on Teksasissa alkunsa saanut pienen piirin indieilmiö, joka vannoo nollabudjetin ja erityisesti elokuvafestivaaleilla tapahtuvan verkostoitumisen nimeen. Tukholmassa Mumblecore-elokuvaa edustavat Hannah Takes The Stairs sekä Quiet City. Ensin mainittu kertoo rakkaudesta ja sitoutumisen pelosta, jälkimmäinen vanhaa ystäväänsä etsivästä Jamiesta, joka löytääkin itselleen uuden ystävän. Mumblecorea on moitittu merkityksettömästä omaan napaan tuijottelusta, mutta kritiikkiin on vastattu toteamalla, että pienetkin asiat voivat tuntua tärkeitä, varsinkin silloin kun itse on vielä nuori.

Marjane Satrapin omaelämäkerrallinen sarjakuva-albumi Persepolis on taipunut Cannesin festivaaleillakin palkituksi animaatioelokuvaksi. Kansainvälistä huomiota herättänyt Persepolis kertoo sodan jaloissa rypevästä Iranista nuoren tytön silmin. Alusta loppuun käsityönä tehdyn animaation poliittisuus ei estä sitä leikittelemästä populaarikulttuurin viittauksilla. Festivaalin kilpailusarjasta on nähtävä myös kulttileffa Gummon jalanjäljillä asteleva Mister Lonely, joka siis myös on Harmony Korinen käsialaa, sekä Ian Curtisin elämäkertaan perustuva Joy Division -herkuttelu Control.

Festivaalin kenties puhuttavimmat elokuvat lukeutuvat dokumenttielokuvien kategoriaan. Red Without Blue on kertomus identtisistä kaksosveljeksistä, joiden keskinäinen suhde joutuu koetukselle, kun toinen heistä päättää korjata sukupuolensa naiseksi. Elokuvan tunnelmallinen soundtrack kuulostaa muun muassa Anthony and the Johnsonsilta, Cocorosielta sekä The Magnetic Fieldsiltä. Zoo vaikuttaisi aihepiirinsä puolesta sopivan parhaiten 4D-dokumentiksi. Ohjaaja Robinson Devorin kuvaus hevosten kanssa lemmiskelevistä miehistä ei kuitenkaan ole shokeeraavilla kuvilla mässäilyä, päinvastoin. Zoo on saanut kehuja visuaalisuudestaan ja poeettisuudestaan. Rankkoja ja puistattavia tarinoita voi kertoa sortumatta mauttomuuksiin.

Kiinnostavan elokuvavalikoiman lisäksi Tukholman elokuvafestivaali tarjoaa monenlaista oheisohjelmaa, muun muassa seminaareja sekä mahdollisuuksia tutustua erilaisiin elokuvaprojekteihin. Festivaalin kotisivuilla voi osallistua yleisölle avoimeen käsikirjoituskilpailuun, jonka parhaat ehdotukset saatetaan valkokankaalle ammattilaisohjaajien voimin, vieläpä festivaalin aikana. Tukholman elokuvajuhlien aikataulu sekä ohjelmisto kokonaisuudessaan löytyvät osoitteesta www.stockholmfilmfestival.se.