The Armstrong Lie kotikatsomo

The Armstrong Lie kertoo nimensä mukaisesti entisestä pyöräilyikonista Lance Armstrongista, joka 2000-luvun alkupuoliskolla voitti seitsemän Tour de Francea peräjälkeen. Saavutus tuntui epäinhimilliseltä ja sellaiseksi se yllättäen paljastuikin. Kahdeksan vuotta superihmiseksi mielletyn pyöräilijän lopettamisen jälkeen Armstrong kertoi käyttäneensä dopingia.

Paljastuksen musertavuutta lisäsi Armstrongin tarina, joka oli tehnyt hänestä elävän legendan: lupaava pyöräilijä sairastui hengenvaaralliseen syöpään, selätti sen, hyppäsi takaisin satulaan ja alkoi sen jälkeen dominoida Ranskan pyöräteitä tavalla, jollaista ei oltu ennen nähty. Kilpailuihin sisältyi paljon dramaattisia hetkiä, jotka on dokumentissa tiivistetty sulavaksi montaasiksi.

Kukaan ei voi kieltää, etteikö Armstrong olisi ollut yksi kaikkien aikojen kunnianhimoisimmista urheilijoista. Hän ei halunnut pelkästään voittaa, vaan myös murskata ennätyksiä ja nöyryyttää vastustajiaan. Dopingin kyllästämässä pyöräilyssä sairaalloinen voitontahto johti kuitenkin äärimmäisiin tekoihin ja vastustajien nöyryyttäminen ulottui myös pyöräreittien ulkopuolelle. Jos joku kehtasi syyttää häntä dopingista, Armstrong asettui nopeasti puolustamaan itseään, syytti muita valehtelijoiksi, mustamaalasi ja leimasi heitä, kunnes heidän uskottavuutensa oli tuhottu.

Dokumentaristi Alex Gibneylle tarjoutui loistava mahdollisuus seurata oman idolinsa romahdusta. Armstrong värväsi Gibneyn seuraamaan valmistautumistaan 2009 Tour de Francelle. Dokumentin teko osui kuitenkin Armstrongin uran käännekohtaan, sillä kesken kuvausten Gibney huomasi joutuvansa päivittämään aiempaa näkökulmaansa uusien todisteiden valossa huomattavasti synkempään suuntaan. Gibney ei voi olla tuomatta esille omaa pettymystään entistä idoliaan kohtaan, mutta henkilökohtainen näkökulma jää pelkän efektin tasolle muuten sujuvan dokumenttikerronnan keskellä.

Draaman kaari on kasattu taitavasti epälineaarista kerrontaa hyödyntäen. Tapahtumat alkavat kolme tuntia sen jälkeen, kun Armstrong on suorassa tv-lähetyksessä myöntänyt käyttäneensä dopingia kaikkina mestaruusvuosinaan. Siitä siirrytään Tour de Francelle 2009, josta piti tulla Armstrongin voitonkierros – Armstrong vakuuttaa elokuvassa useita kertoja, että hän pyöräili kyseisen kilpailun puhtaana.

Monissa arvosteluissa on valiteltu sitä, ettei Gibney pääse tarpeeksi lähelle Armstrongia tai saa häntä paljastamaan kameralle todellisia motiivejaan. Mutta kuka siinä voisi onnistua? Armstrong on valehdellut koko aikuisikänsä ja tunnustuksen jälkeen hänen jokaiseen väitteeseensä tuleekin suhtautua skeptisesti. Tekojaan hän pyrkii oikeuttamaan erilaisin tavoin, muun muassa sillä, että 2000-luvun alussa kaikki muutkin huippupyöräilijät douppasivat.

Katuuko hän oikeasti tekojaan vai onko olosuhteiden uhrin asema vain uusi suojakilpi vanhan tilalle? Tämä epäluulo tekee Armstrongin kuuntelemisesta kiehtovaa. Hän on luonteeltaan taistelija, joka ei halua lopettaa, vaikka olisi jo hävinnyt. Hän on tehnyt elämästään tarinan, jonka hän joutuu kirjoittamaan uudelleen.

Loppujen lopuksi The Armstrong Lie onnistuu kertomaan jotain raadollista pyöräilystä ja ammattiurheilusta yleensäkin. Voittaminen vaatii häikäilemättömyyttä ja niiden, jotka todella uskovat menestyvien urheilijoiden olevan lapsille sopivia esikuvia, kannattaisi miettiä asiaa uudelleen. Eivät kaikki huijaa, mutta rehelliset löytyvät harvoin kärkikahinoista.