Dead Alive kotikatsomo

Peter Jacksonin kolmas pitkäelokuva Braindead nähtiin aikoinaan Suomenkin valkokankailla. Kokemus oli hulppea. Nyt vuosia myöhemmin ja videolain mentyä manan majoille on tämä ihanuus uudelleen elettävissä. Orjalaivoilta maihin vilistäneet suuret rotat raiskasivat apinat ja tapahtuman jälkeläisinä syntyi pahamaineisia rotta-apinoita, joiden purema tekee ihmisestä elävän kuolleen. Ja - eräs luonnontieteilijä toimittaa tällaisen otuksen ihmisten ilmoille eläintarhaan, mistä ei hyvää seuraa.

Braindead on tehty kauhuelokuvien perinteitä korostetusti kunnioittaen ja lukuisia viittauksia lajin klassikoihin viljellen. Tarinaan on harkitusti lisätty myös romanttisia ja komediallisiakin piirteitä. Seesteisen ja hyvin pedatun alun jälkeen pääsee hullaantunut huumori valloilleen, eikä mikään ole niin kuin kauhuelokuvissa on totuttu näkemään. Kun äidin helmoissa elelevän aikamiespoika Lionelin äitikulta saa rotta-apinan puraisusta tartunnan, on kotitalon kellarissa pian liuta mammanpuraisemia zombeja sairaanhoitajasta pastoriin ja nämä tunnollinen Lionel hoivaa salassa jopa tyttöystävältään.

Erityisesti elokuvan erinäiset ruokapöytäkohtaukset ovat edelleen tenhokkaita. Kristillisporvarillisten pöytätapojen moukaroinnissa on Teksasin moottorisahamurhaajasta lukien ollut tervehenkistä tapakulttuurin kritiikkiä. Lionelin hoivakkien lopulta livahdettua eno Lesin pippaloiden kuokkavieraiksi alkaa sellainen mekastus, että heikompia hirvittää. Ensikertalaiselle elokuvan loppupuoli vilisee ihmeteltävää liiankin kanssa. Kieltämättä edelleen ruohonleikkurilla villiintyneitä zombeja tantereeseen mättävä Lionel herättää aplodeja.

Kokonaisuus kuitenkin laimenee sitä mukaa mitä enemmän verta lattialla lainehtii. Ylettömän splatteroinnin hauskuus on kertakulutustavaraa. Vähemmällä veren ja suolenpätkien lutraamisella elokuva lunastaisi useampia katselukertoja. Tehosteiden tekeminen ja toteuttaminen on varmasti ollut tekijöistä hauskaa, mutta Jacksonin olisi kannattanut niitä enemmän panostaa hyvin hallitsemaansa roisiin huumoriin, se kun kestää paremmin kulutusta.

Dvd-painos ei ole kummoinen, kuva ja ääni ovat siedettäviä, eikä varsinaista lisämateriaalia ole tarjolla. Luulenpa, että Braindeadissa kaikki kuvatut kohtaukset ovat mukana jo elokuvassa, joten ylijäämäsuljua ei ole edes riittänyt miksikään lisukkeeksi.