Mutta missä on Jörö-Jukka?
Jo toistamiseen leffoissa kärvistelevä kriitikko on niin mahdottoman tehtävän edessä, ettei edes itse Tom Cruise siitä suoriutuisi. Tuskin kovin moni aikuinen, jolla ei ole alakouluikäistä jälkikasvua, muista juurikaan enää mitään viime keväänä käydystä Pokémoniin liittyvästä älämölöstä. Hetken hype oli ja meni, tosin vekarat taitavat edelleen hassata aikaansa Pokémoneihin, sillä muuta perustetta en keksi Pokémon-elokuvan tuomiselle valkokankaalle, jälleen kerran, varsinkin kun metkut ovat tasan samat kuin edeltäjässä.
Raina alkaa totuttuun tapaan LSD-trippiä muistuttavalla Pikachu-lyhytelokuvalla, jonka jälkeen päästään asiaan eli varsinaiseen elokuvaan. Jotain jumal-pokémoneja tarinassa pyydystellään ja Ash-pojan pitää kerätä näiden aarteet pelastaakseen maailman. Tarkempien juonikuvioiden taltioimiselle eivät voimavarani yksinkertaisesti riittäneet. Sivukorvalla tosin leffan jälkeen kuulin, että elokuvassa esiteltiin kuusi uutta pokémonia eli kakaroille tulee taas kiire kauppaan uutta krääsää haalimaan.
Pokémonin luojia voisi onnitella yhdestä onnistuneimmista liikeideoista. Pokémonit päihittävät mennen tullen jääkaappien myynnin eskimoille ja turkisten viennin Saharaan, mutta kun ajatellaan kulutushysterian kohderyhmää pitäisi tekijät saattaa edesvastuuseen luomastaan hulluudesta. Aikuisille sopii tuputtaa mitä tahansa, sillä täysi-ikäisenä pitäisi olla myös täysijärkinen ja omata tervettä harkintaa konsumerismin alttareilla. Lapset ovat taas täysin puolustuskyvyttömiä näillä turhuuden markkinoilla, joten kovin korkeaa moraalia ei nykypäivänä enää ilmeisesti ole.
Voin vain kuvitella, kuinka levoton sukupolvi nykyvesoista tulee varttumaan, kun jo pienestä asti altistuu kaaosmaiselle audiovisuaaliselle tulvalle, josta ei ole ammennettavissa juuri minkäänlaista sisältöä. Missä ovat nyt ne suureen ääneen meuhkaavat sosiaalitantat, jotka lasten varjeluun vedoten ovat jo vuosikymmeniä tässä maassa kieltäneet aikuisille tarkoitettuja nautintoja ja hupeja. Täydellisessä yhteiskunnassahan laimennetaan keskiolutta ja sensuroidaan aikuisille tarkoitettuja elokuvia, jotta lapsia voidaan rauhassa aivopestä kerskakulutuksen oppeihin.
Ehkäpä nykylapsillekin pitäisi luetuttaa vanhaa kunnon Jörö-Jukkaa, jossa naapurin ruma täti syöksyi paikalle puutarhasakset louskuen, jos lapsi sattui peukaloaan imeskelemään. Kuului vain naps, kun täti leikkasi peukalon poikki ja veri ryöppysi pienestä peukalon tyngästä. Tällaisia satuja sitä joskus lapsena luettiin ja tällaisia ihmisiä niistä satujen lukijoista sitten varttui.
P.S. Tunnettuahan on, että hyville apajille löytää aina uusia saalistajia. Nousevan auringon maasta, mistäs muualta, on työntymässä uutta krääsäfiguurikulttuuria kersojen iloksi ja lapsilisistä nauttijoiden kauhuksi. Ensi vuoden puolella Nelonen aloittaa Digimon-sarjan, jonka kyytipoikana tulee aimo määrä uutta krumiluuvia vekaroiden iloksi. Digimon-elokuva onkin sitten enää tuskallisen ajan kysymys.
Seuraava:
Scary Movie
Arvostelu elokuvasta Scary Movie.
Edellinen: Virgin Suicides, The
Arvostelu elokuvasta Virgin Suicides, The.
Tällä viikolla
Uusimmat
- Parthenope – Napolin kauneus ensi-ilta
- Aleksi Mäkelä ja Häjyt 2 haastattelu
- Häjyt 2 ensi-ilta
- The Gorge dvd
- Risto Räppääjä ja kaksoisolento ensi-ilta
- A Complete Unknown ensi-ilta
- Pyhän temppeliviikunan siemen ensi-ilta
- Film-O-Holic supistaa toimintaansa
- Onnen asiamies ensi-ilta
- Isoäidin miljoonat ensi-ilta