Maailma muuttuu maan alla

Äskettäin nähdyssä Pleasantvillessa sisarukset lukittiin keskelle 50-luvun amerikkalaisen tv-sarjan idylliä. Hiukan päinvastaisesta on kysymys elokuvassa Blast from the Past - vihdoinkin pihalla. Siinä nykyaika esittäytyy 60-lukulaisen perheen ihmeteltävänä. Päinvastoin kuin Pleasantvillessa, kysymys ei ole fantasiasta vaan ihan todellisesta elämästä - niissä puitteissa kuin sellaista ylipäätään Hollywoodissa voi kuvata.

Blast From the Past / - vihdoinkin pihalle - © 1998 New Line CinemaKylmän sodan hyisimpinä hetkinä vuonna 1962 professori Calvin (Christopher Walken) erehtyy luulemaan putoavaa lentokonetta atomipommiksi ja painautuu vaimonsa (Sissy Spacek) kanssa salaa rakentamaansa säteilysuojaan. Panssariovet lukitsevat lasta odottavan pariskunnan maan alle 35 vuodeksi. Calvin on kuitenkin varautunut kaikkeen: maan alta löytyy amerikkalaisen perushuushollin lisäksi mm. huikea ruokavarasto sekä opetustarvikkeet pikku Adam-pojalle (Brendan Fraser).

Määräajan kuluttua Calvin nousee hissillä ylös muutoksia kokeneelle kotipihalleen ja häntä luullaan oitis ulkoavaruuden muukalaiseksi. Kadulla on pornokauppa ja kujalla vilisee ruumistaan tarjoavia kaksi-sukupuolisia. Maan alle palattuaan Calvin saakin sydänkohtauksen ja äiti pistää tyttöjä kiltisti odottelevan aikuisen Adamin pihalle kauppa-asioille. Tästä pitkästä ostosreissusta muodostuu elokuvan ydin, joka keskittyy Adamin ja nuoren Even (Alicia Silverstone) romanssiin.

Poliittinen kulissi irtovitseille

Blast From the Past / - vihdoinkin pihalle - © 1998 New Line CinemaAjatus normaalielämän ulkopuolelle syystä tai toisesta joutuneista henkilöistä ja heidän paluustaan täkäläiseen yhteiskuntajärjestykseen ei elokuvissa ole uusi. Esimerkiksi Emir Kusturican Underground (1995) oli uskomaton vyörytys sodan takia maan alle paenneista ihmisistä, joille uskotellaan taistojen vielä jatkuvan. Vihdoinkin pihalla olisi siinäkin mahdollisuudet vaikka mihin, mutta se tyytyy halpahintaiseen ja epäuskottavaan komediaan. Jos katsoja melkein alussa on varma elokuvan lopuista käänteistä, ei pitkäveteisyyden alhoa ole helppo välttää.

Poliittiset viitteet kylmään sotaan ovat vain kulissia hauskuuden etsinnälle siitä, kuinka 60-luvulle tietämättään jämähtänyt heppu ja nykymaailma kohtaavat. Vitsiä revitään perinteiseen tyyliin sieltä sun täältä: bussimatkasta, puhelimella soittamisesta, seurustelukulttuurista jne. Innolla elävä Adam saa toisten suut ammolleen. Jotkut kohtauksista ovat hauskojakin. Ensikertalainen muistuttaa myös kanssaeläjiään, kuinka kaunis taivas todella onkaan ja kuinka kivaa meressä onkaan kahlata.

Uskomaton heppu!

Blast From the Past / - vihdoinkin pihalle - © 1998 New Line CinemaKliseestä toiseen rientäessään komiikka unohtaa tietyt psykologiset totuudet sekä maan alta että päältä. On toki eri asia syntyä isän ja äidin kanssa eristäytyneisyyteen kuin vanhempien tapaan vain tottua siihen. Lyhyessä maanalaisjaksossaan elokuva ei huomioi tätä seikkaa laisinkaan. Suoritettuaan ylösnousemuksensa on Adamista kehittynyt isänsä opetuksella kuin tuosta vaan sellainen sosiaalinen taituri ja herrasmies, että kysymyksessä on todellakin varmasti joku uuden ajan aatami.

Vaikka elokuva tyypillisesti nostalgisoi mennyttä idylliä rinnastaessaan sen nykyajan rankkuuksiin, niin lopussa se myy silti mainosvideota amerikkalaisen unelman kuolemattomuudesta. "Olihan ne kommunistit aika ovelia sentään", professori Calvin muistuttaa lopussa kuultuaan, kuinka hänet vanhentaneessa suurvaltaleikissä lopulta kävi. Satiiria ja romantismia on kuitenkin vaikea kuvittaa samaan palettiin.

* *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo:3 /3 henkilöä