Armoitettu tekstinikkari ja elokuvahullu mainosmies

Film-O-Holicia ja WiderScreenia julkaisevan Filmiverkko ry:n perustajajäseniin kuulunut Janne Rosenqvist kuoli 22.12.2021. Taistelu syksyllä 2020 todettua syöpää vastaan päättyi lopulta Espoon sairaalassa. Turussa 20.7.1969 syntynyt Janne oli kuollessaan 52-vuotias.

Janne Rosenqvist oli Film-O-Holicin kantavia voimia sekä elokuvakriitikkona että julkaisun toimittajana. Veljensä Juha Rosenqvistin kanssa Janne oli julkaisun keskeinen ideamoottori. Hän osallistui aktiivisesti elokuvalehden toimitustyöhön vuosien ajan ja toimi Filmiverkko ry:n hallituksessa aina sairastumiseensa asti.

Filmiverkko ry:n perustajajäseniä 1997:
edessä Kimmo Hämäläinen ja hänen takanaan vasemmalta lukien Petteri Halin, Kimmo Ahonen ja Janne Rosenqvist.
Kuva: Turun yliopiston arkisto.

Jannen innostus elokuvaan ja elokuvakirjoittamiseen alkoi jo nuorena. Sam Peckinpahin Hurjan joukon televisioesitys tammikuussa 1985 oli se herätys, joka viitoitti tietä tulevalle filmihulluudelle. Turkulaiset elokuvateatterit ja videovuokraamot tulivat pian Jannelle tutuiksi. Niitä hän kolusi yhdessä lukiokaverinsa Kimmo Ahosen kanssa. Jannen ensimmäinen elokuviin liittynyt julkinen kirjoitus oli Turun Sanomien mielipidesivuilla julkaistu videolakia nasevasti käsitellyt kirjoitus, joka nostettiin aikanaan esiin Ylen radiokanavallakin.

Elokuvaharrastajasta historianopiskelijaksi ja mainosalan ammattilaiseksi

Janne kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1988 Luostarivuoren lukiosta, ja syksyllä 1990 hän aloitti historian opinnot Turun yliopistossa. Elokuvasta kirjoittamista hän harjoitteli tekemällä esseitä historian opiskelijoiden ainejärjestön Kritiikki-lehteen. Seuraavana askeleena olivat Filmihullussa vuonna 1996 julkaistut artikkelit, joissa hän käsitteli eräitä suosikkielokuviaan, kuten Hurjaa joukkoa ja Kuin raivoa härkää. Niissä näkyi jo Rosenqvistin vahva kyky kirjoittaa innostavaa ja kielellisesti rikasta elokuvaesseismiä, jossa tiukka analyyttisyys yhdistyi henkilökohtaisen kirjoitusotteeseen.

Gradun aiheessa kohtasivat hänen mielenkiintonsa kohteet, elokuva ja Yhdysvaltain lähihistoria. Rosenqvistin yleisen historian pro gradu -työ Amerikkalaisen populaarielokuvan Vietnamin sota (1996) oli pioneerityö, jossa tarkasteltiin Vietnamin kansallisen trauman purkautumista valkokankaalla ja sotaveteraanien elokuvallisia representaatiota.

Kaksiosaisen elokuvalahden, Film-O-Holicin ja Wider Screenin, perustaminen loppuvuodesta 1997 antoi uusia mahdollisuuksia elokuvista kirjoittamiseen. Jannen elokuvainnostus oli tarttunut myös hänen veljeensä Juha Rosenqvistiin, joka oli vuodesta 1995 lähtien toimittanut Jokke Ihalaisen kanssa Elokuvakatsaus-nimistä radio-ohjelmaa turkulaisessa Radio Robin Hoodissa. Janne avusti ohjelman tekemisessä ja hän olikin se linkki, jonka myötä Rosenqvistin veljesten elokuvahenkiset ystävykset kohtasivat. Jannen opiskelijatovereiden Kimmo Ahosen, Kimmo Hämäläisen ja Petteri Halinin tutustuttua Elokuvakatsauksen tekijöihin lausuttiin alkusanat oman elokuva-aiheisen lehden perustamiselle ja sen taustayhdistykselle Filmiverkko ry:lle.

Janne Rosenqvist, Kimmo Ahonen ja Petteri Halin elokuussa 1997. Kuva: Kimmo Ahonen.

Vietnam-elokuvat ja Vietnamin sodan historia säilyivät Jannen kiinnostuksen kohteina myöhemminkin, ja hän käsitteli aihetta sekä Wider Screenin artikkeleissa että Film-O-Holicin elokuva-arvosteluissa. Vuonna 2016 hän palasi gradunsa teemoihin kirjoittamalla artikkelin teokseen Ilmestyskirja: Vietnamin sodan kulttuurihistoriaa. Rosenqvistin artikkeli ”Mytologisoinnin mankelit – Vietnamin sota 1970-luvun spektaakkeleissa Kauriinmetsästäjä ja Ilmestyskirja Nyt” on tyylikäs syväluotaus 1970-luvun amerikkalaiseen elokuvaan.

Valmistumisensa jälkeen Janne sai kirjoituskokemusta tehdessään Turun Nuorkauppakamarin historiikkia, minkä jälkeen hän aloitti toimittajan työt Turun Sanomissa, josta puolestaan siirtyi mainosalalle. Pääasiallisen työuransa Rosenqvist teki mainonnan parissa työskennellen copywriterina useissa mainostoimistoissa Turussa ja Helsingissä. Janne oli työssään kollegojensa arvostama rautainen ammattilainen.

Film-O-Holicin kriitikko ja toimittaja

Jannen sydäntä lähellä oli amerikkalainen elokuva ja sen lajityypeistä erityisesti lännenelokuva, sotaelokuva ja toimintaelokuva. Suosikkiohjaajiensa tuotantoon hän palasi yhä uudestaan – näitä olivat Peckinpah, Coppola, Scorsese, Altman, Kubrick ja Tarantino, mutta yhtä lailla myös Kurosawa, Leone, Malick ja Chaplin.

Juha Rosenqvist (vas.) ja Janne Rosenqvist antoivat Kimmo Ahoselle hänen
väitöskirjansa aiheen mukaisen alien-asun karonkassa 2014. Kuva: Kimmo Ahonen.

Film-O-Holicin kriitikkona Janne otti arvioitavakseen elokuvia laajalla skaalalla. Vuosien 1997 ja 1998 taitteessa julkaisutoimintansa aloittaneen Film-O-Holicin yksi ensimmäisistä julkaistuista arvosteluista oli Jannen kirjoittama kritiikki Claes Olssonin elokuvasta Ihanat naiset rannalla. Lehden arkistossa on kaikkiaan yli 300 Jannen kirjoittamaa elokuva-arviota lehden perustamisesta aina vuoteen 2020 asti.

Aktiivisen kirjoittamisen lisäksi Jannella oli Film-O-Holicin alkuvuosina hyvin keskeinen rooli lehden toimituksellisessa työssä, sillä hänellä oli tuolloin lehden aktiiveista vankin osaaminen ja kokemus niin kirjoittamisen kuin toimitustyön saralla.

Vuosituhannen vaihteessa Film-O-Holicin toimituskunnassa syntyi idea uutta suomalaista elokuvaa käsittelevästä kirjasta. Tuloksena oli teos Taju kankaalle – Uutta suomalaista elokuvaa paikantamassa (2003), jonka toimitustyössä Jannen panos oli ratkaisevan tärkeä.

Elokuvien ja musiikin kuuntelun ohella Jannen intohimona oli kehon kunnosta huolehtiminen. Varsinkin voimailulajit ja avovesiuinti olivat lähellä hänen sydäntään. Kuntosalilla Janne alkoi käydä jo 1990-luvun alussa, ja nuorempana hänellä oli liikuntataustaa niin jääkiekosta kuin karatesta. Mainostoimistotyön ohessa hän kouluttautui myös hierojaksi. Ennen sairastumistaan Janne oli erittäin hyvässä fyysisessä kunnossa.

Rosenqvistin veljekset, Juha ja Janne, Filmiverkon risteilyllä elokuussa 2019. Kuva: Kimmo Ahonen.

Ystävät ja läheiset tunsivat Jannen elämää pelkäämättömänä, suoraselkäisenä miehenä. Suurisydäminen kahden pojan isä oli vastuunkantaja, joka piti huolta perheestään ja ystävistään. Hän oli loistava keskustelija ja väittelijä, joka säilytti älyllisen rehellisyytensä loppuun asti.

"Entä jos ihminen tietäisi,
miten tämä päivä päättyy?
Mutta on riittävästi,
että päivä muuttuu illaksi.
Loppu tulee silloin tietoon.
Jos vielä tapaamme,
voimme silloin hymyillä.
Ja jos emme tapaa,
jätimme kunnon hyvästit."

- William Shakespeare: Julius Caesar – Gene Hackmanin lausumana sitaattina elokuvasta Poikkeuksellista rohkeutta, 1982.

 

Kirjoittaneet: Kimmo Ahonen, Juha Rosenqvist ja Päivi Valotie

 

Janne Rosenqvistin valikoituja tekstejä:

Mytologisoinnin mankelit. Vietnamin sota 1970-luvun spektaakkeleissa Kauriinmetsästäjä ja Ilmestyskirja. Nyt. Teoksessa Ilmestyskirja. Vietnamin sodan kulttuurihistoriaa. Toim. Hannele Koivisto, Kimi Kärki, Maarit Leskelä-Kärki. Turku: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 457–483. Kirja on ladattavissa PDF:nä: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/166796

Kennedyn uuden rajaseudun viimeinen puolustus
– John Waynen Vihreät baretit kansallistuntojen polttopisteessä.
Wider Screen 1/1998, http://widerscreen.fi/1998/1/index.htm

Soturisankarin paluu Vietnamiin
– Uhri, marttyyri, individualisti ja anarkisti samassa paketissa
Wider Screen 1–2/1999
http://widerscreen.fi/1999/1-2/index.htm

Elokuva-arvioita Film-O-Holicissa 1998–2020 (https://www.film-o-holic.com/kirjoittaja/17)

Valikoituja poimintoja kritiikeistä:
- Thin Red Line
- The Straight Story
- Kuin raivo härkä
- Hurja joukko ja Viheltävä luodit
- Pat Garrett ja Billy the Kid
- Bring Me the Head of Alfredo Garcia
- Apocalypse Now
- The Tree of Life
- Zero Dark Thirty
- Bone Tomahawk
- Hävitys