Hellboy valkokangas

Tämänkertaista valkokankaalle muunnettua sarjakuvan supersankaria ei kannata ohittaa. Mike Mignolan luoma Hellboy ei ole Suomessa suuren yleisön tuntema sarjishahmo, mutta elokuva hankkinee uusia faneja, sillä niin kertakaikkisen onnistunut se on. Ohjauksen ja käsikirjoituksen on Mignolan sarjakuvien pohjalta tehnyt kauhun ja fantasian visionääri Guillermo del Toro. Hellboyn filmatisointi on faniksi tunnustautuneen ohjaajan pitkäaikaisen haaveen hedelmä. Tämä henkilökohtainen kiintymys selittää osaltaan sen, että elokuva on kuin tarkkaan vaalittu aarre.

Juonen lähtökohtana on tavanomainen hyvän ja pahan välinen taistelu, mutta rungon ympärille on rakennettu niin hengittävä fantasian ja toden välimaastossa seikkaileva maailma, ettei kliseistä tarinaa juuri tule kyseenalaistaneeksi. Kaikki visuaaliset, kerronnalliset ja elämykselliset osaset loksahtavat kohdalleen ja tuloksena on jännittävä, viihdyttävä, hauska ja herkkä tulkinta yliluonnollisesta sankarimatkasta.

Kaiken kaikkiaan näyttelijätyö on eheää ja nautittavaa. Helvetin puolelta maan päälle tempaistu Hellboy on lakonisessa herkkyydessään sympaattisin supersankari, jota ajatella saattaa. Ron Perlman tulkitsee ristiriitaisen, hyväsydämisen hirviönsä antaumuksella. Tosin hyvän ja pahan taistelua hän ei sisäisesti juurikaan koe, vaikka niin lupaillaan.

Alkuun luodataan Hellboyn suhdetta pelastajaansa ja isä-hahmoon professori Broomiin (John Hurt). Viisas ja lempeä Broom johtaa paranormaalien olioiden omituista armeijaa, jonka avulla valtio käy salaista taistelua pahojen voimia vastaan. Hellboyn lisäksi B.P.R.D:n eli Bureau For Paranormal Research and Defensen leivissä työskentelee vedessä elävä älykkö, miehen ja delfiinin sekasikiö Abe Sapien (Doug Jones), joka esineitä koskettamalla aistii niiden menneisyyden. Hahmossa yhdistyvät äly ja haavoittuvaisuus. Merkillisen kauniissa kohtauksessa Abe Sapien ui hiljaisuuden vallitessa veden alla metsästämässä hirviön munia. Kolmikon täydentää surumielinen Liz Sherman, joka näyttää tavalliselta nuorelta naiselta, mutta hänellä on pyrokineettisiä voimia. Hänen tunteensa purkautuvat riehuvien tulimyrskyjen kautta. Liziä näyttelevässä Selma Blairissa on luonnonlapsen ja kohtalottaren ominaisuuksia ja hän tekee työnsä ihailtavalla läsnäololla.

Poikkeavuudet sitovat kolmikon tiiviisti yhteen, ja syvä ystävyys saa myös rakkauden muotoja. Hellboyn ja Lizin ongelmallisen rakkauden teema nojaa myyttiin kaunottaresta ja hirviöstä, tosin modernissa muodossa. FBI:n agentti John Myers tulee keltanokkana sekoittamaan omituisten otusten kerhoa. Hänen osansa ihmiskunnan edustajana on symbolisesti tärkeä, kun yliluonnolliset voimat käyvät kauppaa maanpäällisestä vallanjaosta.

Yhtään kehnommiksi hahmoiksi eivät jää pimeyden ritarit. Katsojat, joilla on heikkouksia myyttisiin pahiksiin, tulevat ihastumaan heihin. Maanpäällisellä pääpahiksella, Grigori Rasputinilla, on taskussaan karmaiseva kaarti pahan kätyreitä. Hän herättää henkiin kuolemattoman hirviön Sammaelin, joka lisääntyy aina kun se tuhotaan. Kroenen on taiturimainen ja julma veitsen heiluttaja, jonka suonissa rahisee muinaisen Niilin rantahiekka. Elokuvan visuaalinen maailma on huikea, näkemyksellinen ja viimeistelty. Hahmojen puvustus on lumoavaa ja he ovat lisäksi syviä ja sielukkaita. Tätä tukee viihde-elokuvalle harvinaisen sujuva dialogi, joka on riisuttua ja miellyttävää. Ympäripyöreää filosofointia tai turhia nokkeluuksia ei liiemmälti ole. Vaikka Hellboyn hahmo viljeleekin sutkautuksia, ovat ne pelkästään hauskoja.

On riemullista todistaa viihde-elokuvaa, joka tarkoituksenmukaisesti välttää kaikki tympeät alleviivaukset, jotka usein saumattomasti liitetään vastaaviin tuotoksiin. Esimerkiksi nasevaa teemalausetta, jonka kuuluu toistua elokuvan aikana vähintään kolme kertaa ja jonka merkitysten muka pitäisi kerta kerralta kumuloitua, ei ole ympätty mukaan, vaikka sille olisi helppo löytää paikka. Kömpelyyksien sijaan käsikirjoitus luottaa juonellisiin avainkohtiin ja henkilökemioihin, jotka toimivatkin moitteettomasti. Jään jännityksellä odottamaan Hellboyn ansaittua jatkoa, joka on luvassa parin vuoden kuluessa.