Rikos ja rangaistus kotikatsomo

Rikos ja rangaistus on Aki Kaurismäen ensimmäinen ohjaustyö fiktioelokuvan puolella vuodelta 1983. Tarina on 1980-luvun Helsinkiin siirretty toisinto Dostojevskin klassikkoromaanista, jonka moraalipohdinta siirretään tässä oivasti filmille.

Monille Kaurismäen myöhäisempiin töihin ensin tutustuneille Rikos ja rangaistus voi tuottaa pienen yllätyksen, sillä hahmot ovat tavanomaista puheliaampia ja heitä on myös enemmän kuin yleensä. Ero ei ole kuitenkaan merkittävä, sillä tälläkään kertaa hahmojen suusta ei kuulla yhtään tarpeetonta äännähdystä ja jokaisella hahmolla on funktionsa.

Päähenkilö on teurastamolla työskentelevä Rahikainen (Markku Toikka). Heti elokuvan alussa hän murhaa kylmäverisesti liikemiehen, joka selvisi ilman rangaistusta Rahikaisen tyttöystävän kuolemasta. Murhaa selvittävät poliisit huomaavat nopeasti yhteyden ja ottavat Rahikaisen kuulusteluihin. Heillä ei kuitenkaan ole todisteita lakia opiskellutta teurastajaa vastaan eikä pidättämiselle ole perusteita.

Katsojat tietävät alusta alkaen, että Rahikaisen kiinnijääminen on vain ajan kysymys. Tässä ei kuitenkaan ole kysymys murhasta tai murhatutkinnasta vaan kalvavasta syyllisyydestä, joka ajaa Rahikaisen epätoivoisiin keinoihin hänen yrittäessään etsiä ratkaisua tilanteeseensa. Tilannetta ei ainakaan auta Rahikaisen rakastuminen Eevaan (Aino Seppo), joka on ollut liikemiehen asunnossa todistamassa murhaa.

Elokuvan kiinnostavuutta lisää se, että kaikki hahmojen ratkaisut eivät tunnu rationaalisilta. Kun Eeva yllättää Rahikaisen liikemiehen ruumiin vierestä, Rahikainen tunnustaa murhan ja käskee Eevaa soittamaan poliisit. Eeva tottelee, mutta pyytää Rahikaista pakenemaan paikalta. Kohtaus määrittelee elokuvan suunnan, sillä sen asetelmasta voi päätellä, että Rahikainen oikeastaan haluaa jäädä kiinni. Hän jopa kerjää sitä.

Murhan jälkeen Rahikainen tuntuu kadottaneen suunnan elämäänsä. Ruoka ei maistu eivätkä työt maita. Eeva tarjoaa Rahikaiselle toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja rakkaudesta, mutta sekään ei kelpaa syyllisyydentuskaa potevalle duunarille. Rehellisyyden kostautuminen ja kohtaloon alistuminen – molemmat Kaurismäelle ominaisia teemoja – ovat juonikudoksen olennaisia osia.

Epätoivoinen Rahikainen on Kaurismäen tulevien sankareiden prototyyppi: sivistynyt duunari, jonka ongelmat pohjimmiltaan juontuvat luokkaeroista. Rikas liikemies on luistanut kuin koira veräjästä tekemästään rikoksesta, eikä Rahikainen pysty ratkaisemaan tilannetta enää millään muulla tavoin kuin oman käden oikeudella.