Sietämättömän vähän esikuviensa kaltainen

Sietämätöntä julmuutta on hetkittäin hauska elokuva, joka kuitenkin hukkaa onnistumisen mahdollisuutensa jonnekin päänäyttelijöiden keskinäisen kemian ja käsikirjoituksen väliin. Se on perinteitä kunnioittava screwball-komedia mehukkaasta aiheesta, avioerosta, mutta ei varsinaisesti naurata.

George Clooney esittää elokuvassa avioerojuristia, joka kannattaa palkata parhaan mahdollisen tuloksen saamiseksi. Catherine Zeta-Jones taas on miehestään eroava nainen, joka tavoittelee taloudellista itsenäisyyttä. Avioerotilanteessa he istuvat eri puolilla pöytiä. Toinen on miehen asianajaja, palkattu avustaja. Toinen taas loukattu vaimo. Kumpikaan ei ole erityisen miellyttävä hahmo, mutta keskinäinen vetovoima on selvä alusta alkaen.

© 2003 Universal PicturesJoel ja Ethan Coen ovat tuottaneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana liudan onnistuneita elokuvia. Nämä ovat hieman kieroja tarinoita tavallisista ihmisistä. Menneiden aikojen elokuville kumarretaan usein. Niin tälläkin kertaa. Sietämätöntä julmuutta tavoittelee 1930-luvun screwball-komedioille ominaista terävyyttä ja seksikkyyttä. Dialogi on nopeaa, nasevaa ja julmaa. Jokin jää kuitenkin puuttumaan ja vian paikallistaminen on yllättävän vaikeaa. Tällä kertaa kyvykkäiden ja ehdottoman hyvännäköisten näyttelijöiden potentiaalista ei vain saada riittävästi irti. Todellinen tunne jää elokuvassa puuttumaan.

Kyllä elokuva pärjää nykyisille lajitovereilleen romanttisena komediana, mutta verrattuna alan klassikoihin, kuten Howard Hawksin elokuvaan Meidän vastaeronneitten kesken (His Girl Friday, 1940) tai Frank Capran riemukkaaseen Tapahtuipa eräänä yönä (It Happened One Night, 1934), on se aika kalsa ja ulkokultainen työ. Molemmat esikuvat on valittu, koska näissäkään elokuvan päähenkilöt eivät välttämättä olleet erityisen sympaattisia, mutta elokuvan sisäinen lämpö tuodaan esille puheita pitämättä ja paremmin.

* *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo: 2,5 / 4 henkilöä