Pako viidakkoon kotikatsomo

Pako viidakkoon on elokuva mestaritappelijasta ja velkojenperijästä Beckistä (Dwayne "The Rock" Johnson), joka haluaisi jo päästä eroon rankasta ammatistaan ja siirtyä rauhallisemman elämän pariin. Ennen tätä hänen on kuitenkin suoriuduttava vielä yhdestä tehtävästä ja noudettava pomonsa poika takaisin kotiin Amazonin viidakosta. Seuraa seikkailu, jossa panoksena on niin orjuutetun intiaanikylän kohtalo, kadonneen aarteen löytyminen kuin useiden ihmisten onnikin.

Tämä rytistelyelokuva tarjoaa elämyksiä korkeintaan steroidien kyllästämille muskelimasoille, joiden henkinen elämä on pikkupojan tasolla. Tarinan juoni on alkeellinen, epäjohdonmukainen ja silti ennalta arvattavissa. Tekonokkelalla sanailulla ja mauttomilla alapääjutuilla yritetään tuoda huumoria elokuvaan siinä kuitenkaan onnistumatta. Välillä vilautus isotissisiä naisia ja paljasta pintaa, välillä vähän hurjastelua Amazonin viidakkoteillä, välillä taas testosteronia tihkuvia tappelukohtauksia hidastuksineen ja ääniefekteineen, jotka olivat aikamoiset jo tavallisesta kotitelevisiosta katsottunakin. Elokuvan sisällöstä kertoo paljon jo se, että tappelukohtausten katsominen fastforwardilla lyhentäisi elokuvan pituuden varmasti puoleen.

Elokuvassa sorrutaan kaikkiin mahdollisiin rymistely- ja pyssynpaukutteluelokuvien kliseisiin. Kun peliefektit, nopeat leikkaukset, hidastukset ja miljoonaan kertaan käytetyt "superseksikkäät" kuvakulmat näyttävät olevan elokuvan ainoa kantava voima, jää katsomiskokemus varsin heppoiseksi. Kaiken huippuna tekomoraalinen hymistely aseettomuuden puolesta saa katsojan vain kiukkuiseksi.

Näyttelijäsuoritukset eivät vakuuta sen enempää kuin itse elokuvakaan. Jäykistelystä huolimatta täytyy näyttelijöille kuitenkin nostaa hattua siitä, että ovat saaneet näinkin köyhästä käsikirjoituksesta edes jotain irti. Parasta antia elokuvassa olivat välillä vilahtavat Amazonin viidakon upeat maisemat.