Hullut naiset houkuttelivat ohjaamaan

”Marjatertut alkavat kasvaa, eläimet kumartavat, sairaat parantuvat, köyhät saavat kultakolikon ja naiset hedelmöittyvät. Kaikki unelmat risteytyvät toisiinsa siellä, missä Kekkonen käy.”

Marja Pyykkö on ohjannut toisen pitkän elokuvansa Kekkonen tulee! Hänen esikoiselokuvansa Sisko tahtoisin jäädä (2010) on kotimaisen elokuvan merkittävimpiä nuorisokuvauksia.

Kekkonen tulee! perustuu kertomukseen Allin baari Pia Pesosen novellikokoelmassa Urho Kekkonen Strasse (2011). Esikoisteoksessa naureskellaan sille, mille ei ole aikaisemmin uskallettu: Kekkosen ajan Suomelle, suomalaisille ja presidentille.

Pia Pesonen lähetti novellikokoelmansa minulle ja käsikirjoittaja Elias Koskimiehelle. Pesosen novellikokoelman henkilögalleria taipui hyvin elokuvaksi.

Tarinan raivokas energia ja hahmojen hullu inhimillisyys olivat lähtökohtia, joista oli hyvä lähteä liikkeelle. Tiesimme pian millainen elokuva olisi. Tuotanto käynnistyi nopeasti.

Minulla oli ”haavelista” näyttelijöistä ja onneksi sain heitä elokuvaani. Olen tehnyt itse elokuvieni roolitukset, sillä satsaan siihen. Koekuvaan uudet kasvot. Hyvä roolitus on tärkeää elokuvan onnistumisen kannalta.

Tulos: suomalainen hulluus

Kekkonen tulee! on humoristinen kuvaus 1970-luvun Suomesta. Tarinan keskiössä on pieni kylä jossain pohjoisessa.

Epookkia on aina haastavaa tehdä, mutta kaikki sujui Enontekiön maisemissa hyvin. Siellä oli muun muassa jäljellä sopivia rakennuksia. Ja enontekiöläiset olivat innolla mukana elokuvan teossa. Aina ei ole niin helppoa viedä elokuva muualle.

Kuvaukset ovat jääneet ohjaajan mieleen. Hän oli Lapissa pidempäänkin.

Kuvausaika oli tehokasta ja mielekästä. Elokuvan onnistuminen näkyy tietynlaisena vahvuutena ja läsnäolona.

Se on hänen mukaansa vinksahtanut komedia.

Suomalaista hulluutta käsitellään lakonisesti mutta lämpimästi. Mielestäni kaikkea voi käsitellä komedian keinoin. Pitäisi olla avoin kaikelle. Komedian ei kuitenkaan pidä olla helppoa.

Pelastaja, tule!

Enontekiön asukkaat muistavat hyvin Kekkosen Lapin-vierailut. Niitä odotettiin ja niihin tiivistyivät monet toiveet – Kekkonenhan ratkaisee kaiken. Myös elokuvassa presidentin tulo herättää monenlaisia intohimoja.

Joillekin Kekkonen on pelastaja, fyysinen ja ihana metsä- ja kalamies, toiselle suuri suomalainen taiteen ymmärtäjä, kolmannelle kadotettu isähahmo. Kekkonen tulee ja pyyhkäisee arjen harmauden kylästä, muutoksen tuulet puhaltavat. Kaikilla on syynsä odottaa presidenttiä.

Ylisuuret odotukset eivät ole ajan myötä kadonneet mihinkään. Tänäkin päivänä odotetaan, että joku tulisi. Pelastaisi ja auttaisi, toteuttaisi unelmat…

Meillä on sisäänrakennettu arvostus vallanpitäjiä kohtaan, mutta jokaisessa kytee myös pieni kapinahenki. Inhimillistä ja yhteistä on myös kohdistumaton kaipuu, ajatus paremmasta huomisesta ja usko muutoksen mahdollisuuteen.

Ohjaaja & Kekkonen

Marja Pyykölle Kekkonen on myyttinen ja epäpoliittinen hahmo.

Kekkonen on jäänyt vahvasti mieleeni kuvina, kuten varmaan myös monelle muulle ikätoverilleni. Ja kun katson esimerkiksi Venäjän presidentti Putinin kuvia, ne tuovat minulle helposti mieleen Kekkosen. Kuvissa onkin hän eikä Putin.

Kekkonen on ollut esillä muun muassa Kiasma-teatterin URHO-esityksissä. Sen sijaan kotimaisissa fiktioelokuvissa häntä on käsitelty vähän, vain muutaman kerran. Tarinaa suurmiehestä saadaan vielä odottaa.

Tämä ei ole suurmieselokuva Kekkosesta vaan tarina odotuksen vimmasta, kauhusta ja riemusta. Mitä kaikkea maan johdon vierailu tarkoittaa pienen kylän arjen uuvuttamille asukkaille? Unelmat törmäävät, jopa järjettömillä tavoilla.

Lue myös