Pako New Yorkista – 40-vuotisjuhlajulkaisu kotikatsomo

Ohjaaja John Carpenterin ja näyttelijä Kurt Russellin toisena yhteistyönä syntynyt dystopisen toimintaelokuvan klassikko Pako New Yorkista (Escape from New York, 1981) on vaikuttanut suuresti genreensä sekä populaarikulttuuriin yleisesti. Carpenterin jo uransa alussa vuonna 1974 luonnostelema elokuva tarttui Watergate-skandaalin jälkimainingeissa presidentin konservatiivisen politiikan kritiikkiin, vuosikymmenen lopun terrorismin uhkaan sekä 1980-luvun alun rikollistilastojen kärjessä olevan New Yorkin rappion tilaan.

Carpenterin ja lakonista huumoria mukaan tuoneen Nick Castlen käsikirjoitus siirsi aikakautensa elementtejä hyödyntävän tarinan dystopiseen lähitulevaisuuteen 1990-luvun poliisivaltioon, jossa Manhattanin saari on eristetty muusta maasta korkeanturvaluokituksen vankilaksi.

Huippukokoukseen matkalla olevan Yhdysvaltojen presidentin (komedian hallitseva Donald Pleasence) lentokone putoaa New Yorkiin. Vankilasaarta valvovien poliisijoukkojen komentaja Hauk (Lee Van Cleef) lähettää tuomitun rikollisen Snake Plisskenin (Kurt Russell) lähes itsemurhatehtävälle pelastamaan valtionjohtaja rikollisjoukkojen hallitsemasta kaupungista seuraavan vuorokauden kuluessa.

Suurten studioiden ulkopuolella tehtynä ja B-luokan elokuville kumartavana independent-tuotantona Pako New Yorkista hyötyi saamistaan kerronnan vapauksista poliittisen systeemin auktoriteettivastaisuuden ja yksilön oikeuksia korostaneen sisältönsä suhteen. Se laajensi Carpenterin jo Hyökkäys poliisiasemalle 13 (Assault on Precinct 13, 1976) elokuvassaan kuvaamaa aikakauden urbaanin yhteiskunnan pimeän puolen ja väkivallan teemojen käsittelyä.

Pako New Yorkista elokuvan toiminta on armeijamaisen tehokasta ja nopeaa, mutta hämäristä olosuhteista huolimatta selkeästi leikattua. Siirtymät otosten välillä ovat nykymittapuullakin taidokkaita. Tiiviin kolminäytöksisen toimintaelokuvan juoni lähtee nopeasti käyntiin siirtyessään New Yorkin sisälle eikä päästä otteestaan seuratessaan Snaken selviytymistä ja hänen matkansa varrella kohtaamiaan värikkäitä henkilöitä.

Näyttelijä ensemblestä muistettavampia ovat Ernest Borgninen tunnelmaa keventävä taksikuski ja muusikko Isaac Hayesin blaxploitaatio-elokuvamainen Duke of New York. Merkittävimmin elokuva kuitenkin vaikutti Russellin uraan, jonka suunta muuttui täysin Disney-elokuvissa lapsesta asti työskennelleestä näyttelijästä kasarihabituksen omaavan Snaken kaltaisten kovien ja itsenäisten toimintasankarien esittäjäksi.

Korkeisiin tuotantoarvoihinsa nähden erittäin pienellä 5–6 miljoonan budjetilla tehty elokuva hyötyi New Yorkina pääosin toimineen Saint Louisin kaupunkipaloissa autioituneista laajoista katujen verkostoista sekä realistisesti ilman tietokoneita toteutetuista praktiikallisista efekteistään, joiden rakentelun parissa nuori James Cameron aloitteli uraansa. Joe Alvesin futuristisen arkkitehtuurin ja tulen valaisemien katunäkymien yhdistävän dystopian visuaalista ilmettä on myöhemmin jäljitelty paljon.

Vastaanotoltaan sekä taloudellisesti valtavan menestyksekkäänä elokuvana Pako New Yorkista synnytti postapokalyptisten selviytymiselokuva kopioiden vyöryn kuten italialaiseen eksploitaatioon kuuluneen Bronxin asfalttisoturit (1990: I guerrieri del Bronx, 1982). Populaarikulttuurin tuotteena Pako New Yorkista kunnioitti sitä edeltäneiden elokuvantekijöitä, kuten Lee Van Cleefin pitkää uraa sekä taiteenlajin historiaa erityisesti spagettiwesternien maailmasta lainatulla sisällöllään.

40-vuotisjuhlajulkaisun digitaalisestirestauroidun elokuvan kuvasta on saatu terävyydeltään ja värimaailmaltaan paras mahdollinen. Ekstroiltaan kattava levy on hidas käynnistymään, mutta mukaan on saatu mahtumaan kolme eri kommenttiraitaa, joista suositeltava on Carpenterin ja Russellin suoraan elokuvantekoon painottuva lämminhenkinen keskustelu, mikä jatkuu kuriositeetin omaisesti myös elokuvasta pois leikatussa turhaan pitkitetyssä aloituskohtauksessa.

Ilman tekstiyksiä löytyy kaksi aiempien julkaisujen sisällöltään yhteneväistä featurettea elokuvanteosta sekä uudempi dokumentti Purgatory: Entering John Carpenter’s Escape from New York (2018), joka luotaa elokuvan elinkaarta ja kulttuurista merkitystä laajemmin. Trailerit ja markkinointivalokuvat vievät aikakauden tunnelmiin.

Pako New Yorkista elokuvan visuaalisen ilmeen ja Russellin päähenkilön ikonisuutta lisäsivät vielä taustalla soiva Carpenterin mieleenpainuvimpiin sävellyksiin kuuluva progetyylinen syntetisaattori tunnusmusiikki. Molempien miesten uraa laajentaneen elokuvan jälkeen yhteistyö jatkui menestyksekkäästi Universalin alaisuudessa tehdyllä tieteiskauhun klassikolla The Thing – 'se' jostakin (1982).