Batman Begins valkokangas

Frank Millerin vaikutus on Sin Cityn lisäksi vahvasti huomattavissa Batman Beginsissä, vaikka tämän tekijät itse eivät ole sarjakuvapiirtäjää esikuvakseen myöntäneetkään. Batman-albumit Year One sekä maailman paras sarjakuva, neliosainen Dark Knight -sarja 1980-luvun lopulta näkyvät elokuvan hengessä ja estetiikassa.

Miljardööri Bruce Waynen vanhemmat murhataan hänen ollessaan vasta lapsi. Pojasta kasvaa mies, joka haluaa oikeutta ja kostoa. Lepakkomieheksi muuntautuneena hän yrittää pelastaa korruptoituneen kotikaupunkinsa Gotham Cityn.

Näyttelijävalinnat ovat osuneet suurilta osin kohdalleen. Christian Bale on täydellinen Batman. Nyt mukaan on saatu tarpeeksi traagisuutta ja synkkyyttä. Aikaisemmista esittäjistä Michael Keaton ja George Clooney ovat nössöjä naapurinpoikia Balen tulkinnan rinnalla. Vihdoinkin traumaattinen, erehdyksiäkin tekevä Batman, joka häilyy oikean ja väärän, hyvän ja pahan rajamaastossa.

Mukana on paljon vanhoja tuttuja näyttelijöitä. Michael Caine on sympaattinen hovimestari Alfred. Morgan Freemanin tiedemiesrooli ja Gary Oldmanin tekemä Jim Gordon ovat vakuuttavia. Liam Neesonin naama ja eleet ohjaavat ikävällä tavalla mielleyhtymät Tähtien Sodan jedihömpötyksiin, mutta se ei riitä pilaamaan katselunautintoa. Katie Holmesin esittämä apulaissyyttäjä Rachel Dawes jää miestähtien seassa hieman vaisuksi ja väkisin mukaan ympätyn oloiseksi.

Elokuvasta löytyy enemmän kuin tarvittava määrä hienoja laitteita, aseita ja uudenlainen sotilaallinen versio Lepakkoautosta. Tehosteet toimivat. Mukaan on pitänyt saada aina muodikasta itämaisten taistelulajien mystiikkaa, mutta hyvän maun rajoissa. Värit, valot ja nimenomaan varjot ovat Batman Beginsissä kohdallaan. Yöeläjän ja synkän sankarin elokuvassa ei tarvitse auringon paistaa.

Ohjaaja Christopher Nolan vei koko työryhmän ennen kuvauksia katsomaan Blade Runnerin yksityisnäytöstä, ja sanoi, että näin me teemme Batmanin. Frank Millerin lisäksi kyseessä on toinen hieno valinta vaikutteiden keruulle.