Yön ritarin paluu kotikatsomo

Kahdeksan vuotta Yön ritari (2008) -elokuvan tapahtumien jälkeen Gothamia uhkaa salaperäinen, naamioitunut Bane. Jokerin Yön ritarissa aiheuttaman tuhon seurauksena julkisuudesta vetäytynyt Batman palaa puolustamaan kaupunkia Banen terrorilta. Seuraa tapahtumasarja, jonka aikana Bruce Waynen on kohdattava vanhenemisensa ja henkilökohtaiset menetyksensä sekä arvioitava uudelleen suhteensa kaupunkiin ja sen asukkaisiin.

Yön ritarin paluu päättää ohjaaja Christopher Nolanin Batman-trilogian. Tim Burtonin ja Joel Schumacherin Batman-elokuvien jälkeen Nolan aloitti Bruce Waynen tarinan alusta Batman Begins -elokuvalla vuonna 2005. Nolanin näkemys Batmanista on aiempia elokuvatulkintoja tummasävytteisempi ja karumpi. Trilogia riisuu Batmanin tarinan fantasiaelementeistä ja vie hahmon aiempia elokuvia realistisempaan ja uskottavampaan suuntaan. Samalla sarja tarttuu vakaviin teemoihin tutkien sekä Bruce Waynen toiminnan perusteita että Batmanin omankädenoikeuden ja yhteiskunnallisten rakenteiden suhdetta.

Yön ritarin paluu pyrkii saattamaan trilogian eeppiseen loppuun kasvattamalla mittakaavaa. Toimintaa, juonenkäänteitä ja henkilöhahmoja on enemmän kuin kahdessa edellisessä elokuvassa, ja toimintakohtaukset ja panokset ovat entistä suurempia. Lopputulos on paikoin näyttävä, mutta täyteen ahdetussa kokonaisuudessa tarinankerronta kärsii ja asetelma jää trilogian aikaisempia elokuvia köyhemmäksi.

Yön ritarin paluuta vaivaavat erityisesti rakenteen, rytmityksen ja kerronnan ongelmat. Pääjuoni on epäyhtenäinen ja sotkuinen, mikä ajaa elokuvan selittämään ja kertaamaan omia tapahtumiaan. Tapahtumat eivät ole seurausta henkilöhahmojen toimista ja tavoitteista, vaan kokonaisuus on pakotettu. Tarinan seuraavaan vaiheeseen ja siihen liittyvään toimintakohtaukseen on päästävä, vaikka siihen pääseminen uhmaisikin logiikkaa, hahmojen eheyttä tai juonen järjellisyyttä. Huolimatta yli kahden ja puolen tunnin kestosta asetelman syventämiseen ja hahmojen kehittymiseen ei ole aikaa eikä tilaa. Sen sijaan erityisesti uusien hahmojen taustoja ja motiiveja tuodaan esiin piinaavaksi yltyvällä alleviivaamisella ja toistamisella. Kokonaisuus on väkinäinen ja epätasapainoinen.

Pahiten kerronnan ongelmista kärsii Batmanin ja Banen vastakkainasettelu. Nolanin kahden ensimmäisen Batman-elokuvan erityinen vahvuus on Batmanin ja tämän vastavoimien välinen jännite. Edellisten osien rikollisten kirkkaiden motiivien ja ajatusmaailmojen rinnalla Banen terrori on epämääräistä ja harhailevaa. Aiempien elokuvien rikolliset eivät pyrkineet yksinomaan hankkimaan valtaa ja rahaa, eivätkä uhanneet vain väkivallalla ja tuholla, vaan ennen muuta haastoivat Batmanin edustaman maailmankatsomuksen ja ihmiskäsityksen. Batman Begins -elokuvassa Ra's Al Ghul uskoo ihmisten olevan heikkoluonteisia ja yhteiskunnan läpikotaisin korruptoitunut ja katsoo siksi Gothamin tuhoamisen olevan moraalisesti perusteltua. Yön ritari -elokuvassa nihilistinen Jokeri pyrki osoittamaan, että järjestäytyneen yhteiskunnan periaatteet ovat onttoja ja tilaisuuden tullen kaikki ajavat vain omaa etuaan seurauksista tai moraalista välittämättä.

Ra's Al Ghuliin ja Jokeriin nähden Bane on selvästi latteampi hahmo. Yön ritarin paluu viittaa yhteiskunnan eriarvoisuuteen, vallan keskittymiseen sekä vallankäytön oikeutuksiin, mutta ei onnistu rakentamaan näiden ympärille erityisen kiinnostavaa asetelmaa. Banen suunnitelma jää väkivallalla uhkaamiseksi ja vaikuttaa sekaviin tavoitteisiin nähden tarpeettoman monimutkaiselta.

Yön ritarin paluussa on lukuisia juonenkäänteitä ja temaattisia aineksia, joiden ympärille olisi ollut mahdollista rakentaa kunniakas loppu trilogialle. Ylenpalttisuus, mahtipontisuus ja dramaattisen loppuhuipennuksen tavoittelu kuitenkin kääntyvät itseään vastaan. Yksittäiset onnistuneet hetket ja näyttävät kohtaukset eivät riitä korvaamaan kömpelöä ja kankeaa kerrontaa. Kokonaisuutena Nolanin Batman-trilogia jää elokuvahistoriaan yhtenä menestyneimmistä ja kunnianhimoisimmista supersankaritulkinnoista. Yön ritarin paluusta ei kuitenkaan ole nousemaan sarjan ansaitsemaksi päätökseksi.