Elokuvan ehdoilla

Nostalgiaa, kitararämpytystä ja hyvän mielen rappioromantiikkaa. Vuonna 85 (2013) perustuu Tampereen Työväen Teatterissa vuodesta 2006 saakka pyörineeseen musikaaliin. Katsojamäärät kertovat suosiosta oleellisen: 230 000 silmäparia on todistanut Manserock-ylistyksen.

Riku Suokas, musikaalin ohjaaja ja toinen käsikirjoittaja yhdessä Heikki Syrjän kanssa, innostui elokuvaversiosta jo alkuvuodesta 2007. Musikaalin retusoitua versiota suunnitellessa todettiin, että osa ideoista ei vain istu teatterin lavalle.

Tuli mieleen, että onhan meillä muitakin medioita kuin liveteatteri, Suokas muistelee.

Suokas on tuttu nimi kotimaisen teatterin ystäville. Uralle on mahtunut teatteripomon virkoja niin Tampereella, Helsingissä kuin Hämeenlinnassa. Elokuvan saralla Suokas on kuitenkin märkäkorva, ja Vuonna 85 onkin ohjattu tandemina Timo Koivusalon kanssa.

Levittäjä ehdotti, että mitäs jos minä ja Suokas tekisimme yhteistyötä. Riemastuin heti, sillä musiikkielokuvia on tullut tehtyä aiemminkin, Koivusalo sanoo.

Selkeä työnjako

Popedan, Juice Leskisen ja Eppu Normaalin hiteillä kuorrutetusta tarinasta vastaavat teatteriproduktiossa mukana olleiden Suokkaan ja Syrjän lisäksi Heikki Vihinen. Kummeli-ryhmästä tuttu Vihinen huikattiin remmiin jo käsikirjoituksen syntyvaiheessa.

Minä ja Vihinen kirjoitettiin juoni ja iso kuva, kun taas Syrjä keskittyi enemmän dialogiin, Suokas sanoo.

Suokas ja Koivusalo olivat yhdenvertaisessa asemassa niin esi- kuin jälkituotannossa. Mutta kun kameralla osoiteltiin näyttelijöitä, siirtyi pääasiallinen vetovastuu huomattavasti enemmän filmiä purkittaneelle Koivusalolle.

Näin tehtiin paitsi kokemuseron niin myös selkeyden vuoksi. Kahdet eri ohjeet eivät auta näyttelijää, jollei sitten tavoitella lynchmaista tunnelmaa.

Kuvaaminen on aika kriittistä, joten oli selvää, että Timo ottaa silloin ohjat käsiinsä. Yhteistyötä tehtiin kuitenkin niin kuvauspaikkojen etsinnässä, näyttelijöiden valinnassa, visuaalisen ilmeen luonnissa kuin kuvaussuunnitelmien laadinnassa, Suokas toteaa.

Musikaalin isän läsnäolosta huolimatta muutoksia tehtiin, eikä Suokas niitä myöskään lähtökohtaisesti vastustanut.

Oli helpotus, kun ei tarvinnut pohtia, pahoittaako käsikirjoittaja mielensä jos haluan muuttaa jotain, Koivusalo sanoo.

Mutkatonta yhteiseloa

Ohjaajien visiot kohtasivat ja sekä Suokas että Koivusalo vakuuttavat sen myös näkyvän kankaalla. Pienet kärhämät kuuluivat asiaan. Suokas linjaakin, että jos mistään ei väännetä, puuttuu tekemisestä intohimo.

Rikun katkerin pala oli tietysti se, kun minä olin läsnä kohtauksessa, jossa nuori nainen oli suihkussa, Koivusalo nauraa.

Vakavasti puhuen kinkkisimmät hetket koettiin suurten tilojen ja ihmisjoukkojen äärellä. Ei ole aivan yksinkertaista saada Tampereen keskustoria näyttämään siltä kuin Popeda olisi vielä uusinta uutta ja Tampereen Ilves SM-liigan ykkösjyrä.

Samoin ravintolakohtaukset tuntuvat helpoilta, mutta kun avustajien pitää tehdä kohtaus 15 kertaa ja joka ainoa kerta tupakan pitää olla saman pituinen, niin se ei olekaan enää yksinkertaista. Kaiken tämän keskellä täytyy huolehtia, että kuvamaailma toimii ja näyttelijät onnistuvat.

Lue myös