Run All Night kotikatsomo

Viime vuosien yllättävän toimintatähden, 64-vuotiaaan hongankolistajan Liam Neesonin elokuvat ovat nykyään piristäviä poikkeuksia isojen Hollywood-rainojen joukossa. Näissä eivät trikoohousuiset supersankarit seikkaile eikä maailmoja pelasta. Ei varsinkaan tässä Run All Night -elokuvassa, jonka tapahtumat sijoittuvat yhteen yöhön ja jonka voima lepää Neesonin ja elokuvan toisen päähenkilön Ed Harrisin hienojen karismojen ja kasvoryppyjen varassa. Muuta ei tarvita.

Neeson esittää tunnetun vähäeleisesti alkoholisoitunutta alamaailman murhaaja Jimmy Conlonia, jonka huolehtiminen pojastaan (kokonaiskarismaltaan täysin olematon ruotsalainen Joel Kinnaman) saa hänet törmäyskurssille ainoan ystävänsä, pikkupomo Shawn Maguiren (Harris) kanssa. Molemmille on selvää, mitä täytyy tapahtua.

Nelikymppisen espanjalaisohjaaja Jaime Collot-Serran tyylikkäästi pieteetillä ohjaama Run All Night on moderni versio Hollywoodin 1940- ja 1950-lukujen hienosta film noir -ajasta, jolloin tummilla sävyillä ja yksityiskohdilla luotiin rajua, katsojaa tiukasti otteessaan pitävää tunnelmaa suurten väkijoukkokohtausten sijaan. Elokuva kuvattiin puolentoista kuukauden ajan lähinnä öisin, mikä luo loistavan tunnelman. Värejä käytetään säästeliäästi ja laaja-alaisia kuvakulmia vältellään. Brad Ingelsbyn (mm. Rautakaupunki) käsikirjoituksen intensiivisyys korostuu hienosti New Yorkin laitapuolilla kuvatuissa kohtauksissa.

Ohjaaja Collot-Serran ja Neesonin yhteistyö on saanut Run All Nightissa jo kolmannen inkarnaationsa. Seuraava on luvassa jo kuluvana vuonna, jolloin The Commuter -jännärissä työmatkalainen joutuu vaikeuksiin. Aiempien töiden perusteella miesten yhteistyö onkin kuin elokuvan Jimmy Conlonin auto, 1980-puolivälin Chevrolet Camaro: pelkkää laatua vailla tippaakaan tyylikkyyttä. Pitäkää taso vastaisuudessakin, kiitos.