Pakko olla in valkokangas

Uutuuskomedia Pakko olla in kertoo Chicago Sun Timesin oikolukija Josiesta (Drew Barrymore), joka saa kauan haaveksitun ensikeikkansa lehden tutkivana journalistina. Josien, ainakin 25 vuotta, on soluttauduttava high schooliin ottaakseen selkoa nykyteinien elämästä. Josie on kouluaikoinaan ollut nörtti. Siitä on jäänyt trauma. Josie on siis yhä nörtti. Uusi high school -yritys on aika pelottava, mutta onneksi kaikki käy lopulta hyvin. Mies löytyy ja Josie pääsee pussailemaan.

Amerikkalaisten elämä, erityisesti koulunkäynti, mahtaa olla vaikeaa, kun on tällaista potaskaa suollettava. Meillekin kovasti tuloillaan oleva psykokulttuuri on ilmeisesti Yhdysvalloissa niin vahvaa, että aikuiset ihmiset uskovat lukioaikaisen noloutensa riivaavan koko loppuelämää. Pakko olla in ei näe tässä käsityksessä mitään huvittavaa. Muutaman vuoden takaisen mainion Cluelessin satiiri loistaa poissaolollaan. Kyllähän leffa koulun pintaliitäjille naureskeleekin, mutta Josien elämä ihan oikeasti korjaantuu sillä, että uusi yritys menee yhtä coolisti kuin muilla bimboilla.

You Can Do It

Drew Barrymore kehtaa väittää juuri tämän filmin tekemisen olleen hänelle sydämen asia. Neidin voisi rangaistukseksi naittaa jollekin paikalliselle sarasvuolle. Sittenhän kelpaisi pitää yhdessä kursseja, joilla opetetaan kuoriutumaan rumasta lukutoukkavaiheesta kauniiksi ja muodikkaaksi perhoseksi. Turha tulla sanomaan, että menneen kanssa voisi vaikka tulla sinuiksi, oppia hyväksymään se, mitä ennen on ollut osana kasvua aikuiseksi. Ehei, Amerikan Yhdysvalloissa olet aina sitä, mitä olit high schoolissa. Paras menestyä, tai muussa tapauksessa oppia unohtamaan.

Kyllä kai jokainen on joskus uneksinut, haaveillut tai nähnyt painajaisia paluusta koulun penkille. Moisesta on kuitenkin enemmän kuin aste-ero kalliin oloisen elokuvan tekemiseen ja ikävystyttävien muistojen oikomiseksi. Pakko olla in huvittaa vain tahattomasti juonen teennäisyyden saadessa kerronnan umpisolmuun. Josie haukkuu ensin emansipatorisessa spektaakkelissaan luokan suosikkitytöt. Seuraavassa hetkessä hän jo saavuttaa onnen Suosionsa ja Haluttavuutensa avulla.

Erityisen mieleenjäävä on kohtaus, jossa Josien kanssa heilastelua suunnittelevalle äikänmaikalle (Michael Vartan) paljastuu naisen aito henkilöllisyys. Ope on aidosti kauhuissaan, kun tuleva valloitus EI olekaan teini-ikäinen - taitaa miesparka pelätä, ettei noin vanha akka voi olla edes neitsyt. Onneksi miehelle paljastuu totuus Josien tunnustuksellisesta reportaasista NEVER BEEN KISSED. Josie on kuin onkin koskematon ja siten morsiameksi kelpaava. Kaiken huipuksi naisen arvon punnitseva loppukohtaus tapahtuu täpötäyden baseball-katsomon edessä. Mieluummin katson vaikka baseball-leffoja, jopa itse peliä, kuin lisää tällaista.