Kananlento kotikatsomo

Peter Lordin ja Nick Parkin Kananlento pitäisi määrätä pakolliseksi joka kodin videohyllyyn. Tämän parempaa mielialan kohottajaa ja sydämen sulattajaa tuskin on. Tosin kanapyörykät eivät tämän elokuvan jälkeen enää maistu samalta.

Kananlennossa seurataan keskitysleiriolosuhteissa elävien kanojen pakoyrityksiä idealistisen Inkku-kanan johdolla. Paikalle rytisee amerikkalainen machokukko Roki, joka lupaa opettaa kanat lentämään. Koko ajan ilmassa leijuu lahtauksen vaara tilan emännän tavoitellessa rahavirtojen maksimointia.

Nick Parkin luomien Wallace- ja Gromit-hahmojen fanit voivat huoahtaa helpotuksesta. Aardman Animationsin ensimmäinen kokoillan animaatio ei ole suurtuotannon paineista pahentunut. Hahmot ovat vaihtuneet, mutta Park-elokuvaksi Kananlennon tunnistaa heti. Tallella ovat tapittavat silmät ja ilmeikkäät kulmat, suut ja kädet - niin kana- kuin ihmishahmoillakin. Tarina on yhtä tragikoominen, arkkityyppiset hahmot yhtä herkullisia ja tekniset kojeet yhtä ihmeellisiä kuin Wallace ja Gromit -lyhytelokuvissa.

Suuremmalla tuotantotiimillä on tietysti etunsa. Animointi on entistä sulavampaa, kokonaisjälki tarkempaa ja kamera-ajot alkavat olla ihmiselokuvamaisia. Myös hahmojen määrää on pystytty lisäämään. Kanojen lentotreenit, paniikkiryntäilyt ja latotanssit ovat animoinnin mestarinäytteitä. Jokaista elokuvan sekuntia kohti on valmistettu 24 ruutua, joita varten hahmoja on muutettu hieman eri asentoon. Ei ihme, että filmiä syntyi vain muutama sekunti päivässä.

Kananlento-videolla elokuvasta on kaksi versiota: suomen kielellä puhuttu sekä alkuperäinen, jossa on suomenkielinen tekstitys. Animaatiohahmoille äänen antaminen on näyttelijälle hurja haaste. Ihmisäänellä pitäisi päästä kuvassa näkyvän absurdin hahmon ilmeikkyyteen. Tässä esimerkiksi Wallacen esittäjä Peter Sallis onnistuu loistavasti. Kananlennon alkuperäisversiossa on paljon persoonallisia yksilösuorituksia, joihin suomalaiset esittäjät eivät valitettavasti yllä. Ainoat piristävät poikkeukset ovat trokarirotat Ilkka Heiskanen ja Jarmo Koski.

Replikoinnin kankeus johtuu osittain kankeasta käännöksestä. Suomentaja Jarkko Cairenius on ollut lähes mahdottoman tehtävän edessä. Alkuperäistä animaatiofilmiä varten nauhoitetaan ensin repliikit ja sen jälkeen vasta kuvataan. Kääntäjän tehtävä taas on kääntää repliikit niin, että ne sopivat hahmojen suunliikkeisiin. Kananlennon alkuteksti on täynnä sanaleikkejä, joista suurimman osan Cairenius on onnistunut kääntämään voitokseen. Silti korvaan särähtää joukko käännöskukkasia, esimerkiksi: "Where there’s a will, there’s a way" on käännetty, "Jos on halua, löytyy keino." Suomeksihan me sanomme: "Luja tahto vie läpi harmaan kiven." Suomennos on myös aikamoista yleiskielen ja puhekielen sekasotkua.

Harmillista on, että suomennoksessa väistämättä häviävät myös ne merkitykset, jotka alkuperäisessä versiossa välittyvät amerikan- ja brittienglannin vastakkainasettelulla, ja toisaalta taas Brittein saarten alueellisten ja sosiaalisten murteiden välityksellä. Juuri tämän takia on mainiota, että videolla on elokuvasta kaksi versiota.

Kaikkein hienointa olisi, jos kasetilla olisi vielä kolmas, alkuperäinen versio, jossa ei olisi tekstejä lainkaan. Silloin voisi keskittyä paitsi kieleen, myös upeaan kuvalliseen ilmaisuun ilman häiritseviä tekstityksiä.

*

Kananlennon dvd-painos on kohtuullinen ja varsinkin kuvanlaatu on pirteän kirkas. Levyltä löytyy digitaalinen monikanavaääni jopa viidellä kielellä, tosin ainakin suomen- ja englanninkielisissä versioissa keskikanavan eli puhekanavan ääni oli niin hiljainen, että vahvistimen kanavatasapainoa oli muutettava pois normaalista säädöstä, jotta sai kunnolla selvää puheesta. Tekstityksen dvd:llä saa luonnollisesti pois, joka hellii ainakin aikuiskatsojaa. Lisämateriaalia levyllä on kohtuullisesti. 15 ja 21 minuutin dokumentit ovat sisällöltään kylläkin lähes samoja ja erityisesti ihmetyttää edelleen se, miksi näitä lisukemateriaaleja ei tekstitetä edes "lastenelokuvien" ollessa kyseessä. Dvd saa plussaa suomenkielisestä kirjasestaan sekä nerokkaan humoristisesta paniikkinappulasta, jota oli pakko painaa ensimmäisenä, ihminen kun on utelias. (dvd-lisäys: Juha Rosenqvist)

DVD / kuva: 16:9 Anamorfinen Widescreen 1.85:1; ääni: Dolby Digital 5.1; tekstitetty (elokuvaa voi katsoa ilman tekstitystä); erikoistoiminnot: paniikkinappula, Kananlentodokumentti "The Making of Chicken Run" (21 min), Näin tehtiin Kananlento "The Hatching of Chicken Run" (15 min), trailereita ja tv-mainos, ohjaajan kommentit sekä mukana myös suomenkielinen kirjanen elokuvasta ja sen tuotannosta.

ks. ensi-ilta