Game Over valkokangas

Pekka Lehto tunnetaan värikkäistä elämäkertaelokuvista, jotka sekoittavat vapaasti fiktiota ja faktaa. Hän on ohjannut mm. Andy McCoyn, Aira Samulinin sekä virolaisten Voitkan metsäveljesten tarinat. Tällä kertaa Lehto on tehnyt täysin fiktiivisen elokuvan, toiminnallisen trillerin Game Over. Elokuvan tarinalla on kuitenkin yhteys todellisiin tapahtumiin, parin vuoden takaisiin espoolaisnuorten tekemiin surmiin.

Game Overin pääosassa on varakkaan perheen hemmoteltu vesa, 18-vuotias Kim (Reino Nordin). Hänet kasvatetaan tekemään ja kunnioittamaan rahaa, mutta kun massia ei tule toivottuun tahtiin hengaamalla ja paistattelemalla ystäväpiirin varauksettoman ihailun kohteena, on nuorukaisen tartuttava tuumasta toimeen. Kimin tuuma onkin sitten hieman pelotella välistä vetävää liikekumppania Pertti Ilolaa. Mukaan kuningassuunnitelmaansa hän pestaa kolme uskollista ystäväänsä. Rahan riivaamina mutta sitäkin enemmän Kimin viehätysvoiman vangitsemina kaverukset pelottelevat Ilolan hengiltä.

Lehto on lähtenyt kuvaamaan tilannetta joka riistäytyy käsistä, menee siis toisin sanoen överiksi. Jonkinlaisista ääritapauksista oli kysymys myös hänen aiemmissa töissään, eritoten The Real McCoyssa (1999) ja V.O.I.T.K.A. Metsän veljissä (2004). Ikävä kyllä, ainoa mikä menee uskottavasti överiksi tällä kertaa, on elokuva itse. Game Overin kuuluisi olla trilleri ja toimintaelokuva mutta genren edustajana elokuva on epäonnistunut.

Kimin pitäisi olla tarinan primus motor. Hänestä leivotaan alleviivaavasti vanhempiensa hylkäämää teinidemonia, joka manipuloi ympäristöään vaivatta. Kimin perimmäisiä vaikuttimia ei perustella, hän on vain yksinkertaisesti paha. Juonta kuljetetaan epäselvästi ja jotkut kohtaukset ovat suorastaan älyttömiä tai turhia kokonaisuuden kannalta. Seksi ja väkivalta esitetään motivoimatta varsin kuluneesti ja tarkoituksellisen vastenmielisesti. Paradoksaalisesti Ilolan pariskunnan murha käydään perusteellisesti läpi samalla kun surmaajien henkilöhahmot jätetään läpikuultavan ohuiksi.

On kuin käsikirjoituksen aukkopaikkoja olisi korvattu näyttävillä kuvilla ja vauhdikkaalla kohkaamisella. Pinnallisen elämäntavan mädännäisyyden kuvaaminen pinnallisesti ei toimi: Game Overin tarinan jännite ei yksinkertaisesti kanna. Elokuvassa on kuitenkin myös valon pilkahduksia kuten nuorten vakaa näytteleminen. Ennen kaikkea Nordin näyttelee tasaisen varmasti tuhmaa hymypoikaa. Toivoa vain sopii, ettei gigolon rooli jää lahjakkaan nuorukaisen luonnerooliksi.

Game over on suomalais-ruotsalais-isobritannialainen yhteistuotanto. Suomalaisen elokuvan kansainvälistymisestä on puhuttu pitkään ja puheet ovat muuttuneet pikkuhiljaa teoiksi. Jos lopputuloksena on kuitenkin näyttäviä mutta tyhjyyttään kolisevia elokuvia, jotain on mennyt pahasti pieleen.