Äiteen versiot
Melkein julkkiksen dvd-painos tarjoaa kahden levyn "The Bootleg Cutin". Toisen levyn Untitled-versio on kestostaan huolimatta teatteriversiota hitusen parempi, kun pari osoittelevan äitelää kohtausta on jätetty pois ja joillekin tuokiopaloille on suotu lisää pituutta ja näin ollen myös lisää syvyyttä. Mitään kokonaisuuden kannalta oleellista eroa toisistaan versiot eivät sisällä ja niiden keskinäinen arvottaminen on makuasia. Kilttejä, pikkukivoja äiteen versioita kun kummatkin leikkaukset ovat. Mielenkiintoinen dvd-paketti on joka tapauksessa, vaikka ekstrat eivät mitään ihmeellistä tarjoakaan kuin ehkä 70-luvun hard rockin entusiasteille. Parhaimmat palat ovat jostain syystä syrjään sysättyjä Stillwater-bändin keikkakuvauksia, joita kumpainenkin versio olisi kaivannut melodramaattisen takahuonehymistelyn sijaan. Lava ja sen edessä vellova yleisö on rockin lopullinen areena. Tämän laiminlyönnistä Cameronin "elokuvat" saavat suurimmat miinuksensa.
Rock on rajaton riemu, kuten kliseinen lausahdus toteaa. Tätä teemaa Melkein julkkis nostalgisoi melkein sellaisiin mittoihin, että sitä alkaa miettiä jo parodian mahdollisuutta. Toki vuoteen 1973 sijoittuva ajankuvaelokuva viittaa rockin kaupallistumiseen, huumeiden käytön koventumiseen ja ilosanoman kaikkoamiseen. Eihän sitä aina tarvitse vaatia realistista ja raadollista rockelämän kuvausta, mutta Melkein julkkis on kuitenkin kiusallisen siloteltu satu välillä hyvinkin julmasta maailmasta. Kun on lukenut 70-luvulta hengissä selvinneiden rockveteraanien tilityksiä, niin he kertovat kovin erilaisesta "taiteilijaelämästä", jossa tavalliset sekoilijat punnittiin neuvolassa.
Kuvitteellisen Stillwater-bändin kiertue-elämän kuvaus rullaa hyvien näyttelijöiden ansiosta kuitenkin sen verran mukavasti muhevan ääniraidan kera, että elokuvan parissa viihtyy puutteista huolimatta. Etenkin bändin nokkamiehet vokalisti Jeff Bebe (Jason Lee) ja kitaristi Russell Hammond (Billy Crudup) heiluvat kuin aidot rokkiäijät konsanaan. Sitä paitsi Jason Leen roolihahmo on erehdyttävän herkullisesti etenkin Freessä ja Bad Companyssa loistaneen Paul Rodgersin näköinen karismaattinen karvanaama. Nuori äidinmussukkamainen Patrick Miller tekee ohjaaja Crowen alter egona tragikoomisen sympaattisen suorituksen keltanokkajournalistina, joka tuntuu koko ajan totaalisen väärään huoneeseen eksyneeltä harhailijalta. Hänestä ei kukaan äitee voi olla tykkäämättä.
Melkein julkkis on eeppinen ja viihdyttävä todellisuuspako rockin vapauttavasta maailmasta, jota oikeassa elämässä synkistivät ruumiit, huumeisiin hukkuneet henkirauniot ja loppuunpalaneet entiset rockstarat. Nuoret kynäilijät voivat aivan huoletta näyttää elokuvan äiteelle ja ehdottaa sen jälkeen itselleen rockjournalistin uraa. Tiukasti turvallisella keskikaistalla pysyttelevä elokuva komppaa vain yhdellä kädellä.
DVD
Disc 1 / kuva: 16:9 Anamorfinen Widescreen 1.85:1; ääni: Dolby Digital 5.1 ja DTS; tekstitetty; Ekstrat: traileri, 3 poistettua kohtausta, Rolling Stone -lehtiartikkeleja, tuotantotietoja, filmografioita.
Disc 2 / kuva: 16:9 anamorfinen widescreen 1.85:1; ääni: Dolby Digital 5.1 ja DTS; tekstitetty; Ekstrat: ohjaajan kommenttiraita, "B-Sides Featurette" -kooste, Lester Bangsin haastattelu, Cameron Crowen top levyt ’73.
Seuraava:
40 päivää ja 40 yötä
Arvostelu elokuvasta 40 Days And 40 Nights / 40 päivää ja 40 yötä.
Edellinen: Valkokankaan lemmikit
Arvostelu elokuvasta America''s Sweethearts / Valkokankaan lemmikit.