Toinen jalka haudasta valkokangas

Mitä tekisit, jos sinulla tai läheiselläsi olisi vain muutama kuukausi elinaikaa? Kysymystä lähestyy komedian keinoin Johannan Vuoksenmaan Toinen jalka haudasta. Muutamat hyvät naurut sekä osuvat näkemykset vaikeasta aiheesta saadaankin irti. Vaivaannuttavimmat hetket elokuvasta liittyvät kuitenkin toimimattomaan tilannekomiikkaan, jota on aivan liialti.

Tobias Zilliacus näyttelee 35-vuotiasta ja tappavaa tautia sairastavaa Visaa. Pitkäaikaisen seurustelukumppanin kanssa ei ole edes naimisiin ehditty, kun pitää jo arkkukaupoilla käydä. Kuviota sekoittaa Helena Vierikon näyttelemä toimittaja, joka tekee juttusarjaa Visan viimeisten toiveiden täyttämisestä. Kuoleva mies ihastuu.

Hommaa sekoittaa vielä Visan työkaveri, joka puolestaan on ihastunut Visan elämänkumppaniin. Tästä syntyvää sekasotkua ja väärinymmärryksiä käsitellään aivan liikaa kohelluksen keinoin, etenkin kun tilanteet ovat väkisin väännettyjä ja perustuvat usein pelkästään siihen, että hahmot käyttäytyvät yllättäen kuin imbesillit. Vapauttavan huumorin kaivaminen esiin synkeästä aiheesta jää toimimattoman sekoilun jalkoihin.

Se on sääli, sillä tarinaan pedatut suuremmat juonenkäänteet ovat onnistuneen yllättäviä ja niiden kautta on saatu käsiteltyä kuolonkoppausta kepeänvakavasti. Tällaisia hetkiä on kuitenkin liian harvoin, jotta lähestyvä viikatemies jaksaisi millään tavoin liikuttaa.

Muuten toteutus on kyllä onnistunut, vetävästä kuvakerronnasta ja Kerkko Koskisen musiikeista lähtien. Jos alun ja lopun käänteiden välillä olisi enemmän pureskeltavaa, toimisi kokonaisuus aivan toisella tasolla.