Taivaan reunalla valkokangas

Taivaan reunalla jatkaa saksalais-turkkilaisen Fatih Akinin tutkimusmatkaa kahden kulttuurin välissä sijaitsevaan tyhjiöön, jossa ihmisen identiteetin paikantaminen ei ole itsestään selvä tehtävä. Turkkilaisena ei ole helppoa löytää omaa paikkaansa saksalaisessa yhteiskunnassa, mutta eivät islamilaiset käytännötkään tunnu Turkissa erityisen kotoisilta saksalaisen näkökulmasta käsin.

Taivaan reunalla on elokuva kolmen perheen ja kuuden ihmisen yhteen kietoutuvista elämäntarinoista, jotka on jaettu väliotsikoita myöten kolmeen osaan. Isä-Alin ja tämän aikuiseen ikään ehtineen pojan Nejatin sekä isän uuden, itseään aiemmin bordellissa elättäneen, naisystävän Yeterin vaiheista käynnistyvä elokuva siirtyy myöhemmin kuvaamaan Yeterin tyttären Aytenin elämäntarinaa, johon kuuluu muun muassa pakeneminen Turkista ja saksalaistyttö Lotten tapaaminen. Kolmannessa osassa tarinoita kiedotaan yhteen, joskin jotkut niistä jätetään tarkoituksellisen avoimiksi.

Kuuden ihmisen ympärille rakentuva elokuva koskettelee kulttuurisen identiteetin muodostumisen lisäksi rakkautta ja kuolemaa, joille on ominaista eräänlainen sattumanvaraisuus. Jo ohjaajan edellisessä pitkässä fiktiivisessä elokuvassa Suoraan seinään (2004) käsiteltiin samoja kysymyksiä, ja samalla tavoin myös elokuvien tapahtumat jakaantuvat kahdelle maantielliselle tasolle Saksaan ja Turkkiin, joiden väliä elokuvassa matkataan. Maantieteellisen ulottuvuuden lisäksi elokuvassa matkataan myös ajallisella tasolla, kun tapahtumia kuvataan eri henkilöiden näkökulmista näiden eri elämänvaiheissa.

Vahvojen näyttelijöiden avulla Akinin on mahdollista välittää tunnetiloja, joita nousee esille kulttuurisista ja henkilökohtaisista ristiriitaisuuksista sekä kuoleman vaikutuksesta lähiomaisiin. Taivaan reunalla onkin henkilöiden välisiin suhteisiin keskittyvä elokuva, jossa universaalit teemat rakkaudesta ja kuolemasta yhdistyvät paikallisempiin kulttuurisiin ongelmiin, mistä erityisen hyvänä esimerkkinä käy islamilaisessa yhteiskunnassa täydellisten kansalaisvapauksien puolesta taistelevan Aytenin rakkaus toiseen naiseen Lotteen.

Henkilökohtaisen tason lisäksi elokuvassa tutkaillaan yleisempiä kulttuurisia eroavaisuuksia ja yhteiskunnallisten hallintojärjestelmien varjopuolia. Suurennuslasin alle jäävät niin turkkilaisten kansalaisoikeuksien loukkaukset terrorilakeihin vetoamalla kuin saksalaisten nojaaminen kaikkivoipaiseen EU:hun ja Turkin kanssa käytäviin jäsenneuvotteluihin, joiden on tarkoitus kumota itsestään toisinajattelijoita varjostava vapauden menetyksen uhka.

Vaikka Taivaan reunalla on henkilöitä ja tarinan kerrontaa myöten vahva elokuva, ei se ole kuitenkaan täydellinen elokuva, mikä johtuu kenties jatkuvista sattumista, jotka risteilevät henkilöiden välillä, tai traagisuuden tavoittelusta, johon henkilöiden kohtalot näyttävät ohjautuvan. Joka tapauksessa Taivaan reunalla on inhimillinen ja kaunis elokuva niin tarinansa, kuviensa kuin äänimaailmansa puolesta, minkä lisäksi se havainnollistaa onnistuneesti kahden kulttuurin väliin jäävien ihmisten jokapäiväisen elämän problematiikkaa.