Saving Mr. Banks valkokangas

Pamela Lyndon Traversin kirjoittamat Maija Poppanen -kirjat ovat muodostuneet englantilaisen lastenkirjallisuuden klassikoiksi. Niiden nimihahmo kuitenkin muistetaan nykyään paremmin Disneyn tuottamasta elokuvamusikaalista vuodelta 1964. Elokuvasta tuli välitön hitti, mutta kirjan matka filmimuotoon ei kuitenkaan ollut täysin kivuton.

Näkemyserot kärjistyivät Walt Disneyn ja kirjailijan välillä. Travers ei ollut koskaan täysin tyytyväinen elokuvasovitukseen. Hän koki, että adaptaatio latisti kirjan hahmoja ja tyyliä. Erityisen tyytymätön Travers oli kirjaversiota särmittömämpään nimihenkilöön sekä elokuvan animaatio-osuuksiin.

John Lee Hancockin ohjaama draamakomedia Saving Mr. Banks on kertomus konflikteista elokuvan suunnitteluvaiheessa. Kelly Marcel ja Sue Smith ovat hyödyntäneet Disneyn arkistoista löytyneitä kirjeitä ja ääninauhoja elokuvan käsikirjoitusta tehdessään. Idea elokuvaan lähti liikkeelle australialaisen dokumentin The Shadow of ”Marry Poppins” kautta.

Tosipohjaisuudesta huolimatta Saving Mr. Banks on suurelta osin fiktiota. Disney omisti kirjan elokuvaoikeudet jo suunnitteluvaiheessa, eikä hänen täytynyt suostutella Traversia myöntämään niitä, toisin kuin elokuvassa. Samoin loppuratkaisu on tositapahtumia huomattavasti silotellumpi.

Osittain tämä on perusteltavissa dramaturgian kautta. Taustalla painaa kuitenkin myös muut syyt. Elokuva suodattuu hyvin valikoivan filtterin läpi, ja on varsin selvää kenen pussiin Disneyn tuottama teos ennen kaikkea pelaa.

Päähenkilönä on Pamela Travers (Emma Thompson), joka saapuu Los Angelesiin puhumaan kirjansa elokuvasovituksesta. Vastassa hänellä on Walt Disney (Tom Hanks), joka joutuu parhaan kykynsä mukaan suostuttelemaan ja mielistelemään oikukasta kirjailijaa saadakseen hänen hyväksyntänsä teoksen elokuvaoikeuksiin.

Travers kuvataan yksinäisenä, tiukkana ja töykeänä brittinä. Hän vihaa kaikkea iloista ja värikästä, eikä suostu taipumaan muodollisten yksityiskohtien edessä. Kaikki tämä selitetään kirjailijan perhetaustoilla, sekä hänen ristiriitaisella suhteella pahasti alkoholisoituneeseen isäänsä (Colin Farrell).

Teos yksipuolistaa ja karrikoi Traversia tuottaen hänestä stereotyyppisen vanhanpiian, jonka täytyy kyetä päästämään irti menneestä. Yhdellä nuotilla naljaileva hahmo on kapea-alainen tulkinta hyvin värikkäästä persoonasta, eikä kirjailijan taustoihin äitinä tai biseksuaalina naisena kiinnitetä ollenkaan huomiota.

Walt Disney supistuu puolestaan Traversia passaavaksi tarinasedäksi, jonka suurin intohimo on ainutlaatuisen elokuvan tekeminen. Tämän hän on luvannut omille lapsilleen. Kyseessä on ensimmäinen kerta kun Walt Disney esiintyy hahmona valtavirtaelokuvassa. Ikimuistoiseksi debyyttiä on vaikea mennä sanomaan. Herkullisen ristiriitaisesta karaktääristä esitetään varsin tahraton ja persoonaton kuva. Kyseessä on sovinnainen ja pehmytreunainen unohdettavuus, jota Tom Hanks tavanomaisin elkein tulkitsee.

Traversin matkasta Disneyn studiolle muodostuu hahmon terapeuttinen kasvutarina. Elokuvan suunnitteluvaiheen myötä hän kypsyy ihmisenä ja pystyy lopulta vapautumaan menneisyyden kahleista. Kaikki taistelu kirjan sovituksesta johtuukin vain yksinäisen naisen ongelmallisen isäsuhteen solmukohdista, jotka sielun peilinä toimiva Disney kykenee avaamaan. Propagandistinen sanoma tuntuu häiritsevän kiusalliselta.

Elokuva jättää huomioimatta sen, että Traversin epäilyt adaptaation suhteen olivat monessa mielessä oikeutettuja. Todellisuudessa vain harvat Disneyn elokuvista olivat edes etäisesti uskollisia lähdeteoksille. Ne olivat järjestään amerikkalaistettuja ja kevyempiä versioita klassisista saduista ja tarinoista. Hyvin pienenä vinkkauksena tämä huomioidaan, kun Travers ottaa käsiinsä Nalle Puh -pehmolelun ja toteaa ”A. A. Milne raukka”. Kriittiseksi teos ei kuitenkaan uskalla alkaa. Se tarjoaa mieluummin hyvin hattaramaisen käsityksen, joka istuu sopivasti Disneyn imagoon.

Lopulta kyseessä on lähinnä muutamilla hauskoilla vitseillä varustettu, visuaalisesti värikylläinen, mutta turhan viipyilevä ja falski draamaelokuva, joka puskee itsensä läpi kahden tähtinäyttelijän turvin. Hanks ja Thompson ovat rooleissaan latteiden hahmojensa vankeja. Kokonaisvaltaisesti vakuuttavimman roolisuorituksen tekee Traversin isää esittävä Colin Farrell.