Petollinen on ihmissydän valkokangas

Kauhun mestariksi väitetyn Dario Argenton tytär Asia Argento seuraa isänsä jalanjälkiä. Tuoreessa ohjauksessaan hän luo arjen kauhua ympäristönään huumeiden, kiertolaisuuden, tahraisten lakanoiden ja sydämettömyyden maailma.

Petollinen on ihmissydän perustuu kohutun J.T. LeRoyn omaelämäkerralliseen samannimiseen novellikokoelmaan. LeRoyn tapauksessa paha maailma synnytti olemukseltaan Andy Warholiin rinnastetun androgyynin hahmon, joka selvisi pois kadulta päätyen Madonnan ja muiden tähdittärien uskotuksi. Kirjailijapiireissä LeRoy herättää myös epäuskoa.

Kasvattivanhempien turvissa kasvanut Jeremiah (Jimmy Bennett, Dylan Sprouse, Cole Sprouse) palautetaan seitsemänvuotiaana takaisin äidilleen. Uudessa kodissaan Jeremiah herää aamuun, jossa televisio pauhaa Jeesus-aerobicia sormi suussa nukkuvan Sarah-äidin (Asia Argento) kuuroille korville. Rujon kaunis ankeiden huoneiden ja likaisten vaatteiden kollaasi muuttuu äidin uusien miesten ja uusien kylmässä autossa vietettyjen öiden jälkeen sekasortoiseksi kuvaksi myrkytetystä lapsuudesta.

Petollinen on ihmissydän on vaarassa kaatua elämäkerta- ja kirjafilmatisointielokuvien perisyntiin, ahtamiseen. Tapahtumia on ahdettu yhteen ja puoleen tuntiin siinä määrin, että kyseessä on jo laiminlyöntisplatter. Elokuva syytää huonon elämän ongelmia niin aggressiivisella volyymilla, että yksittäiset teot kaikessa kammottavuudessaan menettävät merkityksensä. Huumeiden pakkosyöttö, epämääräinen kiertolaiselämä, uskonnollinen fanaattisuus, piiskaus ja pedofilia vain vilisevät silmissä, kun Jeremiah ajautuu rähjäisten ihmissielujen keskellä autonrähjästä toiseen.

Tähtipölyä elokuvan ylle sirottavat LeRoyn julkkiskuvan mukaisesti sivuosissa nähtävät Peter Fonda, Winona Ryder ja Marilyn Manson. Ylipitkiä montaasijaksoja kyydittää Sonic Youthin paikoitellen oudon dominoiva musiikki. Elokuva kertoo raadollisista teoista, mutta se ei pyri syyllistämään yksittäisiä henkilöitä. Ihminen on pahan ja petollisen ihmisyyden suhteen voimaton. Yksinkertaisista johtopäätöksistä pidättäytyminen on elokuvan keskeisiä vahvuuksia.

Rikotun lapsuuden siloittelematon kuvaus koskettaa aika ajoin juuri niin kuin on tarkoitettu. Kolme nuorta näyttelijää vievät vaikean roolin ansiokkaasti läpi. Etenkin nuorinta Jeremiahia esittävä Jimmy Bennett onnistuu epätoivon ja ahdistuksen vähäeleisessä ilmaisemisessa. Viimeksi poika nähtiin elokuvassa Panttivanki (2005).

Petollinen on ihmissydän ei kuitenkaan onnistu riipimään sydäntä samoin kuin eurooppalaiset sukulaiselokuvansa lapsen mielen herkkyyden ja sen vahingoittumisen kuvauksina. Asia Argento yltää hädin tuskin hipaisemaan Lilja 4-everin (2002), Ratcatcherin (1999) ja Rosien (1998) kaltaisten elokuvien kerronnallista intiimiyttä. Toisaalta Jeremiahin tarinan voima on juuri elokuvan tavassa etäännyttää katsoja tapahtumista. Maailman brutaalius näyttäytyy sitä kammottavampana, mitä tyhjemmin katsoja sen heijastuksiin reagoi.