Ant-Man and the Wasp: Quantumania valkokangas

Marvelin elokuva- ja tv-universumi eli MCU on viime vuosina kokenut ison näkökulman vaihdoksen. Tarinalliset paukut on pitkälti siirretty Disneyn suoratoistokanavan tv-sarjoihin. MCU-sarjat ovat olleet innovatiivisia, hyvin käsikirjoitettuja, laadukkaasti ohjattuja ja tyylilajeiltaan monipuolisia. Vastaavasti teatterielokuvissa on nähty hyvin epätasaista jälkeä latteista tusinaelokuvista suoranaisiin pettymyksiin. Tosin elokuvallinen laatu ja kassatulot eivät ole aina korreloineet, joten MCU-nokkamies Kevin Feige on edelleen nauranut matkalla pankkiin.

MCU-elokuva numero 31 käynnistää uuden MCU-vaiheen Muurahaismies Scott Langin (Paul Rudd) kolmannella elokuvalla. Langin henkilökohtainen kehityskaari on edennyt nyhveröstä sinkusta ja ex-konnasta kuuluisaksi Kostajien jäseneksi ja julkkissankariksi, jolla on yhtä pätevä supersankarivaimo Ampiainen (Evangeline Lilly) ja supersankariksi haluava teinitytär (Kathryn Newton). Appivanhempina ovat ex-supersankarit tohtori Hank Pym (Michael Douglas) ja Janet van Dyne (Michelle Pfeiffer).

Lang perheineen seikkailee tällä kertaa kvanttimaailmassa, johon pääsee kutistumalla kvanttitasolle. Höpönpöpön-tiede on vain tekosyy päästä CGI-tieteisfantasiamaailmaan, joka on täynnä outoja ihmeitä kuten Bill Murray alien-roolissa esittämässä äärimarginaalista Marvel-hahmoa. Kvanttimaailmassa luuraa myös Kang Valloittaja (Jonathan Majors).

Kang on tulevien vuosien Marvel-elokuvien suurpahis siinä missä Thanos aiemmin. Kang on yksi Marvel-maailman isoista pahiksista, tulevaisuudesta tullut armoton aikamatkaaja, jolla on tavoitteena kaiken herruus. Ei vain universumin vaan multiversumin, joten rinnakkaistodellisuudet ovat täynnä Kangeja. Yksi Kang-variantti nähtiinkin jo mainiossa Loki-sarjassa. Vaikka tämä versio oli häikäilemätön, hän oli Kang Valloittajaan verrattuna lähes leppoisa.

Jonathan Majors on rooliin oiva valinta. Hänessä on rooliin vaadittavaa karismaa, uskottavuutta ja monivivahteisuutta. Ei siis ole ihme, että Kang varastaa kaikki kohtaukset ja myös lopputeksteissä lukee ”Kang will return”.

Elokuvalliselta kannalta on huonompi juttu, että teoksen päätähti Paul Rudd jää lehdelle soittelemaan. Aiemmat Muurahaismiehet ovat olleet ytimeltään keikkaelokuvia, joissa mestarivaras Lang on ex-konnaporukkansa kanssa seikkaillut humoristisempaan ja romanttisempaan sävyyn kuin mitä muissa MCU-elokuvissa on ollut tapana. Ruddin komiikantaju on tuonut huumoria ja särmää tavanomaiseen supersankarointiin.

Tällä kertaa Muurahaismies on kuitenkin vakavampi toimintasankari ja perheenisä, mikä tekee hahmosta varsin puisevan. Aiemmin särmikäs vastapari Ampiainen on puolestaan hukattu lähes taustahahmoksi. Perheen tytär pitäisi pelastaa ja tämän olla elokuvan olennaisin lanka, mutta juonikuvio jää sivujuonien jalkoihin. Onneksi Michael Douglas sentään saa tilaisuuden irrotella ja laukoa lakonista huumoria.

Ant-Man and the Wasp: Quantumania jää MCU-sarjassa varsin geneeriseksi välityöksi, jonka suurin anti on esitellä Kang. Teos tarjoaa kuitenkin muutamia villejä kortteja, jotka rikkovat odotettua kaavaa ja piristävät tunnelmaa katsomossa. Kovin ässä hihassa on groteski MODOK, leijuva jättimäinen pää jolla on piskuiset raajat ja halu tappaa. MODOKilla on DisneyPlussalla oma animoitu perhekomediasarja, mutta tämä on hahmon debyytti valkokankaalla. MODOKin taustatarinaa on myös muokattu sopimaan luontevasti Muurahaismiehen elokuvien jatkumoon.

Urbaanit katuseikkailut korvannut Kvanttimaailma on hienosti tehty teknisesti, mutta ei elähdytä muuten. Se on vain satumaailma perhedraaman taustalla, eikä perhedraamakaan juuri tunteita herätä. Teatterista poistuu kuitenkin hyvävoimaisena, sillä Murkkumies kolmosella ei ole kestoakaan kuin pari tuntia, mikä on nykypäivänä jo lyhyeksi luokiteltava blockbuster-mitta.