Hikinen iltapäivä kotikatsomo

Sidney Lumetin kuusi Oscar-ehdokkuutta kerännyt Hikinen iltapäivä (1975) on saatettu dvd:lle 30-vuotisjuhlajulkaisuna. Kahden levyn painokselta löytyy kosolti mielenkiintoista materiaalia.

New Yorkissa vuonna 1972 tapahtuneesta pankkiryöstöstä kertovassa elokuvassa tapahtumat esitetään samanlaisena kuin ne aikalaismedioissa kuvattiin. Journalististen tekstien pohjalta tehty elokuva onnistuu asettamaan tapahtumien autenttisuudelle monimielisen sävyn. Hikinen iltapäivä sai ansaitusti Oscarin parhaasta käsikirjoituksesta.

Pääosissa ovat Kummisedästä (1972) tutut ammattilaiset. Al Pacino (Sonny) on paineensietokykynsä äärirajoilla, hermostuneisuus ilmenee jatkuvana hektisenä toimintana. John Cazale (Sal) on puolestaan räjähdyspisteessä oleva, maaninen ja hämmentynyt henkilö. Herkullisempia hahmoja tarinaan on vaikea kuvitella.

Kaverusten tarkoituksena on tehdä nopea ja helppo pankkiryöstö. Homma kuitenkin riistäytyy käsistä. Pankkiholvi kaikuu tyhjyyttään ja kaksikko huomaa olevansa satojen poliisien ja toimittajien piirittämänä. Panttivangitkin tuntuvat pitävän tilannetta piristävänä ruiskeena hikiseen ja tylsään arkipäivään.

Kansanjoukot ja media kerääntyvät pankin eteen kuin ateriaa odottavat haaskalinnut. Sonny pitää heille palopuheen vuoden 1971 vankilakapinasta New Yorkin Atticassa. Tuolloin kymmeniä ihmisiä sai surmansa poliisien toimesta. Virkavallan mielestä yhdeksän millimetrin lääkeruisku toimi kaikkiin vaivoihin.

Media saa kunniamaininnan totuuden torvena toimimisesta, sillä sen mukaan pankkiryöstö aiheutui Sonnyn rikollisesta luonteesta, eli bi-seksuaalisuudesta. Median toimintaa tarkastellessa elokuva on ajankohtainen myös nykypäivänä. Attican tapahtumista kirjoittaessa väitettiin vankien surmanneen panttivankeja, vaikka ainoastaan virkavallan luodit vaativat kuolonuhreja. Nykymedian moraali on tuskin ainakaan parantunut.

Lisämateriaalia kahden levyn dvd-painokselta löytyy runsaasti. Dokumenttipätkissä käydään seikkaperäisesti läpi, miten todelliset tapahtumat on rekonstruoitu. Asiaan paneudutaan yksityiskohtaisella tarkkuudella. Sidney Lumet puhuu keinoista, miten roolihahmojen taustat ja vuorovaikutus ympäristönsä kanssa on toteutettu tositapahtumia mahdollisimman tarkasti mukaillen. Materiaalissa käsitellään myös yleisön ristiriitaista aikalaisvastaanottoa ja reaktioita niin elokuvateattereissa kuin mediateksteissäkin.

Meditoituneesta todellisuudesta kertovassa tarinassa on kyse New Yorkista, kaupungista missä kaikki on mahdollista. Elokuva esittää kritiikkiä yhdysvaltalaisesta yhteiskunnasta, missä alhaisista alhaisimmat, seksuaalista vähemmistöä edustavat pikkurikolliset voivat olla sankareita, kunhan he muistavat olla kiroilematta suorassa lähetyksessä.