Super 8 valkokangas

Kahdeksankymmentäluvulla kaikki oli parempaa. Ainakin jos oli silloin polvenkorkuinen ja aika on kullannut muistot ajan elokuvatarjonnasta. Näkökulmaharhasta huolimatta yksi asia on varmaa, silloin tehtiin tajuttoman kovia toimintaseikkailuelokuvia. Todistusaineistoksi riittää pelkästään Steven Spielbergin ohjaukset ja tuotannot vuoteen 1985 mennessä.

Ohjaaja-käsikirjoittaja J.J. Abrams oli 1980-luvun taitteessa siinä iässä, että Spielbergin Tappajahai (1975) ja Kolmannen asteen yhteys (1977) tekivät nähtävästi suuren vaikutuksen. Nyt Abrams on nimittäin tehnyt kunnianosoituksen ja pastissin tuon ajan Spielberg-elokuvista. Kuvaajaksi hän otti Larry Fongin, jonka kanssa hän aikoinaan teki itse elokuvia Super 8 -filmille. Super 8 sijoittuu vuoteen 1979, koska Abrams oli silloin 13-vuotias ja hän halusi teokseensa omaelämänkerrallisen otteen. Elokuvassa onkin tuttuuden tunnetta 1980-luvulla kasvaneelle, aina alussa nähtävästä Amblin Entertainmentin logosta lähtien. Super 8 muistuttaa menneistä ja eroaa edukseen muista tämän hetken kesäleffoista siinä suhteessa, että efektit – vaikkakin vaikuttavat – soittavat toista viulua ja hahmot sekä tarina ovat tärkeämpiä.

Eritoten Lost-sarjasta ja uusimman Star Trekin ohjaamisesta tunnettu Abrams halusi ja sai Spielbergin tuottamaan elokuvan, jotta voisi hyvillä mielin imeä vaikutteet Spielbergin vanhasta tuotannosta. Ja niitä vaikutteita on niin paljon, että yksityiskohtaiseen luettelointiin ei edes kannata ryhtyä. Visuaalisesti Super 8 on mielenkiintoinen yhdistelmä vanhaa ja uutta. Se muistuttaa 1980-luvun taitteen elokuvia, mutta kameratyöskentely ja tietysti efektit ovat tätä päivää. Esikuvana on selkeästi ollut Kolmannen asteen yhteys, jonka visuaalista ilmettä Super 8 muistuttaa.

Kolmannen asteen yhteys on vaikuttanut selvästi tarinaankin, mutta E.T:tä (1982) on vaikea olla mainitsematta tarinan ja teeman kohdalla. Tästä ei kuitenkaan kannata vetää liikaa johtopäätöksiä elokuvan juonesta ja sävystä. Tapahtumat koetaan enimmäkseen omaa Super 8 -elokuvaansa kuvaavien nuorten näkökulmasta. Päähahmo Joe Lamb (Joel Courtney) menettää elokuvan alussa äitinsä onnettomuudessa, jonka jälkeen Joen isä upottaa itsensä töihin. Joe itse omistautuu kaverinsa Charlesin kuvaamaan zombielokuvaan, ja matkan varrella ihastuu elokuvassa mukana olevaan Aliceen (Elle Fanning).

Vaikka ei Spielbergin tuotantoa olekaan, myös Stand by Me – Viimeinen kesä (1986) tulee mieleen. Nuoret näyttelijät ovat luontevia ja pidettäviä rooleissaan, ja hahmot todella tuntuvat tavallisilta lapsilta. Erityisesti Elle Fanning tekee hienon suorituksen. On jopa hieman sääli, että elokuvassa on toinenkin tarinalinja, sillä nuoruuden innostus elokuvanteosta, ensi-ihastus ja Joen ylitsepääseminen äitinsä kuolemasta ovat jo itsessään tarpeeksi kiinnostavia elementtejä yhtä elokuvaa varten.

Elokuvassa tapahtuu välillä ehkä liikaakin, ja katkeransuloisen kasvutarinan vastapainoksi tarjoillaan Tappajahain tyyliin salaperäistä hirviötä. Missään vaiheessa hahmot eivät kuitenkaan lakkaa olemasta lapsia, mikä tekee elokuvan jännityselementeistä niin toimivia. Yleisesti ottaen tarinakuviot pysyvät kasassa, ja lopussa elokuvan eri puolet yhdistyvät erittäin spielbergmäiseen ja toimivaan finaaliin, mikä lunastaa odotukset. Joissain arvioissa elokuvan eri sävyjä ja sen paikoittaista väkivaltaisuutta on ihmetelty. Se puolestaan pistää ihmettelemään, ovatko ihmiset jo niin tottuneet monotonisiin Hollywood-elokuviin, että 1980-luvulla täysin kotonaan ollutta genre-elokuvaa pidetään epäonnistuneena sen monipuolisuuden takia.

Abrams on itsekin jo tässä vaiheessa tunnettu scifielementeistään ja mysteereistään, joten paikoitellen mieleen tulee Spielbergin tuotannon lisäksi Abramsin omasta tuotannosta erityisesti Lost. Ehkä tässä onkin elokuvan toimivuuden salaisuus ja syy, miksi se pastissinomaisuudesta huolimatta vaikuttaa tuoreelta. Se on nykypäivän näkemys kasariseikkailuista ja ottaa huomioon myös eri lajityyppien kehityksen viime vuosikymmeninä. Super 8 ei ole pelkkää pintaa vaan menee syvemmälle kaivaessaan menneistä elokuvista toimivat asiat ja teemat.