Elää tai kuolla

Adam Lerner lajittelee roskansa, saapuu töihin ajallaan ja pysähtyy punaisissa valoissa, vaikka kukaan ei olisi näkemässä. Lääkärintarkastuksen yhteydessä vasta 27-vuotiaalla Adamilla todetaan harvinaislaatuinen syöpä. Syövästä selviytymisen todennäköisyys on 50 prosenttia.

Jonathan Levinen ohjaama ja käsikirjoittaja Will Reiserin omiin kokemuksiin löyhästi perustuva 50/50 käsittelee syöpää miellyttävän vähäeleisesti. Sairauden ympärille ei rakenneta suurta melodramaattista tragediaa, jossa elämänarvot mullistuvat ja maailman salattu totuus selviää. Toisaalta syöpää ei myöskään käytetä lähtökohtana aiheen vakavuuden ohittavalle kohelluskomedialle. Adam joutuu kohtaamaan oman kuolevaisuutensa arjen keskellä.

50/50Komediallisuus syntyy jokapäiväisen elämän ja mahdollisesti kuolemaan johtavan sairauden kohtaamisesta. Työtehtävät, parisuhteen vaikeudet tai äidin hössötys eivät katoa diagnoosin edessä, vaan saavat rinnalleen uusia ongelmia. Kemoterapia on istutettava osaksi rutiineja. Jonkun on tarjottava kyyti sairaalaan ja takaisin tai sitten on odotettava oikeaa bussia. On päätettävä, ajaako hiukset itse vai odottaako hoidosta johtuvaa hiustenlähtöä. Niin kuin elämässä yleensä, pienet ja suuret asiat ovat auttamattoman sekaisin ja erottamattomasti toisiinsa kietoutuneita.

Elokuvan rauhallinen rytmi ja käsittelyn hienovaraisuus korostavat syövän sairastamisen absurdiutta. Sairastumiseen ei ole yksiselitteistä syytä, eikä syövän käsittelyyn ole yhtä oikeaa tapaa sen enempää Adamilla kuin tämän läheisilläkään. Tilanteen mielettömyyttä lisää vaikutusmahdollisuuksien vähyys. Solunsalpaajahoito on passiivista paikallaan istumista, ja hoidon oheen jäävät vain sivuvaikutukset ja sairauden etenemisen seuraaminen. Yritykset huolehtia Adamista vaihtelevat lemmikkieläinten hankkimisesta juhlien järjestämiseen, mutta syövän varjossa kaikki vaikuttaa koomiselta ja oudolta.

50/50Komedialliset ja draamalliset ainekset muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden, jota täydentävät onnistuneet näyttelijäsuoritukset. Adamia esittävä Joseph Gordon-Levitt on roolissaan luonteva ja moniulotteinen. Lähinnä eriasteisia pilvenpolttelijoita näytellyt Seth Rogen puolestaan onnistuu välttämään pahimpia maneerejaan Adamin huolettomana ja suorapuheisesta Kyle-ystävänä. Ystävysten keskinäisissä keskusteluissa elämän ja kuoleman kysymyksiä käsitellään kiertelemättä ja tummasävytteisellä huumorilla. Naurun ja itkun raja on häilyvä.

50/50 ei käytä syöpää välineenä elämää suurempien totuuksien opettamiseen vaan keskittyy kokemuksen kuvaamiseen. Näin elokuva onnistuu olemaan kaunistelematon olematta kylmä ja koskettava olematta dramaattinen. Adamin tarina muistuttaa, että lopulta maailmassa eletään ja kuollaan ilman selityksiä. Siinä on draamaa riittävästi.

* * *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo: 3,1 / 7 henkilöä


Powered by Preview Networks