• etusivu
• ensi-illat
• dvd
• haastattelut
• festivaalit
• artikkelit

Arvostelu:
27 Dresses - hääkuumetta

27 haukotusta

Jokakesäisen hääruljanssin lähestyessä ja television puskiessa aiheeseen liittyvää tosi-tv:tä saapuu elokuvateattereihin hääkarkeilla kuorrutettu romanttinen höttö, jonka tietä käsikirjoittajan ruudulta Suomen valkokankaille asti voi ainoastaan ihmetellä.

Suurimpana selittävänä tekijänä on luultavasti pääosanesittäjä Katherine Heigl, joka on tullut tutuksi niin Greyn anatomiasta kuin männävuotisesta Paksuna-elokuvasta. Viimeksi mainittua Heigl nimitti jälkeenpäin seksistiseksi, ja mikäli kyseinen termi on siitä paikkansapitävä kuvaus, ei tälle tekeleelle löydy enää sanoja.

27 Dresses kertoo uhrautuvasta Janesta, joka on ollut elämänsä aikana 27 kertaa morsiusneitona. 28. kerta uhkaa olla vähemmän miellyttävä kuin aikaisemmat, sillä sulhasen paikalla on Janen romanttisten unelmien kohde ja morsiamena oma sisko, josta jokainen itseään kunnioittava bridezilla voisi ottaa oppia. Soppaa saapuu raportoimaan vastentahtoinen toimittaja (James Marsden), joka päätyy kirjoittamaan itse häiden sijaan moninkertaisesta morsiusneidosta.

Romanttisia komedioita pääsee harvemmin kutsumaan yllättäviksi, eikä sitä odota ainakaan valtavirran amerikkalaistuotannoilta. Eri asia kuitenkin on, kannattaako yhteen elokuvaan tunkea joka ikinen mahdollinen ja mahdoton lajityyppiklisee. Toinen elokuvan monista virheistä on, että Katherine Heiglistä yritetään tehdä harmaata hiirulaista, mikä ei tietenkään onnistu. Ei, vaikka tämän kuinka tunkisi rumiin kukkapaitoihin. Muuten sympaattinen Heigl onnistuu suhteellisen hyvin, sillä hän kannattelee elokuvaa minkä umpityhmiltä repliikeiltään pystyy.

Ainoat hauskat heitot pääsee sanomaan romanttisten komedioiden perinteen mukaisesti päähenkilön paras ystävä, joka esitetään hyveellisen ja siveän Janen vastakohtana. Miespäähenkilön voisi hyvin jättää mainitsematta, sillä aivan kuten sulhanen tosielämän ökyhäissä, jää myös pääosanesittäjä James Marsden täysin statistiksi.

Elokuva ei naura megaluokan hääspektaakkeleille, eikä päähenkilön rakkautta häitä kohtaan ironisoida kertaakaan. Päinvastoin, mikäli ihminen ei halua näyttävästi naimisiin, pitää tällä olla jotain myös rakastumista vastaan. Häille uskalletaan naurahtaa ainoastaan silloin, kun ne on toteutettu mauttomasti.

Elokuvassa naisen elämän suurin nöyryytys on olla naimaton ja suurin synti olla siivoamatta poikaystävänsä asuntoa. 27 Dresses toistaa väsymykseen asti (väärin)käsitystä siitä, että jokainen pikkutyttö haaveilee häistään. Vaikka jopa aivan täysijärkisten suomalaisnaisten kuulee perustelevan aikuiselämän prinsessakotkotuksiaan kyseisellä lausahduksella, ei kukaan kaipaa moisen roskan levittämiseen romanttista komediaa, joka ei ole romanttinen eikä hauska.