Tahdon nähdä mitä on seinien takana

Lens Politica on täällä taas, seitsemättä kertaa. Poliittisen ja yhteiskunnallisen elokuvan festivaali järjestetään Helsingissä 28.11.–2.12.2012, esityspaikkoina Dubrovnik ja Andorra. Ohjelmisto rakentuu neljän laajan teeman ympärille, joita tarkastellaan monipuolisesti paitsi elokuvan myös muun ohjelman kautta. Näitä teemoja ovat ruoantuotanto ja luonnonvarat, julkisen tilan käyttö ja katutaide, siirtolaisuus sekä yksilön ja yhteiskunnan suhde.

Avajaiselokuva High Tech, Low Life (2012) käsittelee sananvapautta ja kansalaisjournalismia Kiinassa. Useilla festivaaleilla palkittu dokumentti esittelee kiinalaisia digitaalisen kansalaisjournalismin pioneereja, jotka uhmaavat sensuuria ja taistelevat totuuden puolesta kännykkäkameroin ja läppärein. Elokuvan ohjaaja Stephen Maing on paikalla avajaisnäytöksessä Kiasma-teatterissa keskiviikkona 28. marraskuuta.

Gwenaëlle Gobén This Space Available (2011) kommentoi kaupunkitilaa ottaen kantaa mainoksilta vapaan katukuvan puolesta. Aiheeseen liittyy myös lauantain kulttuurihäirintä-paneeli Dubrovnikissa, jossa pohditaan muun muassa kaupunkitilan hallintaa. Newyorkilaiseen katutaiteeseen paneudutaan Brad Downingin Public Discourse (2003) -dokumentissa, ja vastaavaan suomalaiseen 49 999 -näyttelyssä Jätkäsaaressa. Näyttely esittelee suomalaisen katutaiteilija ”Sampsan” tuotantoa, jonka aseella ohimoaan osoitteleva afrikkalaispoika ja tämän kärkevät lausunnot suomalaisesta yhteiskunnasta ovat katukuvasta tuttuja. Näyttely on avoinna 9. joulukuuta asti.

Ilmastonmuutosta ja luonnonvaroja käsittelee Jon Shenkin The Island President (2011), henkilökuva Malediivien presidentistä, joka kampanjoi näkyvästi hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi ymmärrettävän omakohtaisista lähtökohdista. Elokuva tarjoaa myös harvinaista kurkistusta vallan kulisseihin Kööpenhaminan ilmastokokouksessa sekä kohtauksen presidentistä soittamassa onnistuneen lobbauksen jälkeen äidilleen. Jessica Yun Last Call at the Oasis -dokumentin (2011) aiheena on vesi: sen riittävyys, sen tuhlaus, sen saastuminen ja laajemmin ilmastonmuutoksen vaikutukset. Monipuolinen tietopaketti paneutuu vesikysymykseen lähinnä Yhdysvalloissa, mutta on toisaalta ajankohtainen ja herättävä muistutus tänne Talvivaara-Suomeenkin.

Dokumenttien lisäksi ohjelmistossa on myös fiktioelokuvaa. Miehitetyn Länsi-Saharan pakolaisista kertova Pedro Pérez Rosadon Wilaya (2011) muistuttaa taas yhdestä unohdetusta kriisialueesta. Se myös tuo maailman lähelle: töllön ääressä vetelehtivät aikamiespojat huolestuttavat vanhempiaan Saharan aavikkokylissäkin. Elokuvan toinen pääosanesittäjä, Abu Dhabissa suorituksestaan palkittu Memona Mohamed, vierailee festivaalilla. Threes Annan Silent City (2012) puolestaan kääntää asetelmaa toisin päin, kun alankomaalainen nainen lähtee Japaniin kokemaan karua ulkopuolisuutta.

Elokuvia pääsee katsomaan myös aivan ilmaiseksi. Perjantaina esitetään Give Us the Money (2012), joka kuuluu Why Poverty? –sarjaan, jota myös Yle on ollut tuottamassa. Sunnuntaina voi käydä katsomassa Rupert Murrayn dokumentin The End of the Line (2009), joka kuvaa ylikalastuksen kauaskantoisia seurauksia globaalissa mittakaavassa. Elokuvan jälkeen on keskustelutilaisuus aiheeseen liittyen.

Viimeisenä muistutuksena vielä yhtä tämän hetken suurimmista tragedioista eli Syyriaa käsittelevä The Suffering Grasses (2012). Iara Leen dokumentissa syyrialainen poliittinen rap, animaatiot ja lasten piirrokset valottavat tilannetta sekavia uutiskuvia koskettavammin ja kouriintuntuvammin.

Kaiken tämän lisäksi Lens Politica tarjoaa videoinstallaatiota, Food Liberation Armyn performanssia, balkanrytmistä festariklubia, Riiko Sakkisen diaesityksiä sekä keskustelua naissiirtolaisten asemasta Euroopassa. Tarkemmat tiedot näistä ja kaikesta muusta tarpeellisesta: www.lenspolitica.net.