Yksityinen elämä valkokangas

Yksityinen elämä on verrattain harvoin valkokankailla nykyään nähtävän Jodie Fosterin uusin roolisuoritus ja ensimmäinen iso rooli ranskaksi. Fosterilla on takanaan rooli Jean-Pierre Jeunet’n Pitkät kihlajaiset (2004) -elokuvassa ja hän myös on tunnettu omien roolisuoritustensa dubbaamisesta ranskankieliseen levitykseen, mutta hänen sujuva kielitaitonsa ei silti ole kovin laajasti tunnettu asia. Rebecca Zlotowskin Yksityinen elämä antaa Fosterille myös mahdollisuuden hypätä komediallisempaan rooliin kuin mitä hän on vähään aikaan päässyt tekemään.

Psykoanalyytikko Lilian Steinerin (Jodie Foster) elämä järkkyy, kun hän saa kuulla erään asiakkaansa kuolleen yllättäen ja perhe syyttää häntä itsemurhasta. Potilaidensa elämää etäältä katselevan Lilianin itkusta ei yhtäkkiä tule loppua ja se saa hänet käymään läpi omia muistiinpanojaan etsiäkseen syytä tai mahdollista virhettä, joka on jäänyt huomiotta. Muistiinpanot saavat hänet epäilemään murhaa ja avuksi tutkimuksiin tarjoutuu entinen aviomies Gabriel (Daniel Auteuil).

Yksityinen elämä on ohjaaja Rebecca Zlotowskin työksi yllättävän kevyt etsivätarina. Sen komedia tasapainoilee syyllisyyttä käsittelevän draaman rajoilla. Lilian haluaa osoittaa, että virhe ei ole hänen ja on valmiina etsimään vastauksia, mitä mielikuvituksellisimmista suunnista. Ennen tieteellisiin faktoihin ja kliiniseen lähestymistapaan luottanut Lilian löytää itsensä etsimästä ratkaisuja hypnoterapiasta ja menneiden elämien tutkimisesta. Hän alkaa nähdä, miten asioiden ja muistiinpanojen äänittäminen ovat pitäneet hänet etäällä muista ihmisistä ja omasta perheestään. Kenties läsnäolo ja kuunteleminen ovatkin tärkeämpää kuin faktojen tarkasteleminen jälkikäteen.

Vaikka Yksityinen elämä on keveämpi kuin Zlotowskin aiemmat työt, se tuo mukaan tuttuja elementtejä tavasta, jolla syyllisyys tekee ihmisistä ulkopuolisia omaan elämäänsä. Esimerkiksi Muiden lapsissa (2022) yhteiskunta asettaa uusioperheen vanhemmille kovia ja ristiriitaisia vaatimuksia ja Planetariumissa (2016) huijarina eläminen saa pohtimaan oikeutusta toisten surulla rahaa tekemiseen. Myös monimutkaisten perhesuhteiden käsittely on Zlotowskille tuttua aluetta. Muiden lapset tuntui kuitenkin vahvalta ja tarkkanäköiseltä draamalta, jossa ohjaaja on löytänyt oman äänensä. Siihen ei nyt ylletä. Yksityisessä elämässä ote hukkuu liian täydeksi ahdettuun tarinaan.

Yksityinen elämä toimii hienona vastaohjelmointina joulun ajan koko perheen animaatioille ja isoille toimintaleffoille. Se on perinteistä kilttiä rikosviihdettä, joka ei kuitenkaan ole liian jännittävä tai verinen. Ripaus varttunutta romanssia, kummituksia ja perinteistä etsivätyötä on toimiva resepti, jonka perimmäinen sanoma läsnäolon tärkeydestä on täynnä anteeksiantoa ja toisia mahdollisuuksia.