Star Trek - Kapina valkokangas

Mikä saa aikaisemmin neurosiruaan myöten lojaalin androidin kääntämään aseensa omiaan kohden? Tai mikä saa rohkean klingonisoturin palaamaan varhaispuberteetin kiroihin? Miksi yhtäkkiä tähtilaiva U.S.S. Enterprisen komentokannella rakkauden ilkikurinen lähettiläs Amor alkaa ammuskelemaan lemmennuolia? Ja miksi Tähtiliitolle uskollinen kapteeni Picard vaihtaa univormunsa kapinalippuun? Tähtivaeltajien pelastettua edellisessä osassa tulevaisuuden maailman ilkeiltä ja häikäilemättömiltä borgeilta onkin aika matkata ikuisen elämän tarjoavalle paratiisiplaneetalle ja käydä taisteluun mielivaltaa vastaan. Jo sarjassa yhdeksänteen osaansa edennyt strartrekkailu avaruuden käymättömillä korpimailla jatkaa tuttuakin tutummalla muotilla. Star Trek: Kapina on kyllästetty omintakeisella trekkihuumorilla ja kiperillä tilanteilla.

Tähtilaivan komentosillalla kakkosmiehenä häärivä Jonathan Frakes onnistui esikoisohjauksessaan Star Trek – Ensimmäinen yhteys (1996) ylittämään rajoja. Kolmenkymmenen vuoden ikään ehtinyt tarina ei tällä kertaa jäänyt vain trekkifaneja kosiskelevaksi punnerrukseksi, sillä juhlavuosielokuva nousi yllättäen suuria tuohia repineeksi kassamenestykseksi. Näyttävät erikoistehosteet ja tehokas markkinointi mahdollistivat elokuvan crossoverin pienen katsojakunnan kulttisarjasta valtavirran puolelle. Star Trek – Ensimmäinen yhteys tarjosi esikuviensa mukaisesti tulevaisuuden maailman puhtaana ja sivistyneenä paratiisina, joka joutui aina vain aika-ajoin ulkopuolisten uhkatekijöiden kiusaamaksi. Ja aina, entistä ehompana ja tehokkaampana tuttu ja turvallinen tähtilaiva U.S.S Enterprise oli valmis lähtemään puolustaakseen inhimillisyyttä rosoisilla rajaseuduilla. Uusien avaruustuulten myötä Star Trek – Kapina lähtee uusille poluille. Tällä kertaa aiemmin jämäkän Tähtiliiton perusperiaatteet ovat horjuneet pahemman kerran. Pienet ja heikot joutuvat maksamaan elokuvassa korkeaa hintaa valtapolitiikan pelistä.

Star Trek – Ensimmäinen yhteys vakuutti näyttävyydellään, Star Trek – Kapina sen sijaan tuo ikävän tunteen jostakin turhankin tutusta. Sukupolvet vaihtuvat vanhojen väistyessä antamaan sijaa yhä terhakkaammalle nuorisolle ja siinä sivussa Gene Roddenberryn saagalla siipeilevät tv-sarjat lisääntyvät samaan tasaiseen tahtiin kuin avaruudesta paljastuu uusia rotuja ja maailmankaikkeuden saloja. Uutukaisessa rotuna ovat pahasti rupsahtamaan pääsevät son’at, jotka pyrkivät hauskasti kohentamaan ulkomuotoaan poistamalla ryppyjään nitojaa muistuttavalla työkalulla ja pumppaamalla ruiskulla myrkkyjä kehostaan. Visuaalisesti yhä näyttävimmiksi rakennetut suuren budjetin trekkielokuvat kärsivät kuitenkin juuri eniten teeman loppuun ammentamisesta piskuisessa televisioruudussa. Kaikki mahdollinen on jo aikaisemmin nähty ja Star Trek – Kapina näyttääkin lopulta vain kahden kapoisen tv-episodijakson yhteensovitukselta. Muutamat loistavat herjat eivät pysty nostamaan Star Trek – Kapinaa aiemman juhlavuosielokuvan loistavalle tasolle.