Nyt tai ei koskaan valkokangas

Elämässä on varmaa ainoastaan kuolema. Siellä se väijyy, nurkan takana joka hetki. Toiset meistä se valitsee ilman ennakkovaroitusta, toisille se ilmoittaa tulostaan. Haluaisitko sinä tietää tuomiopäiväsi? Jos haluat, kuulut neljän prosentin vähemmistöön, ainakin jos on uskomista elokuvan Nyt tai ei koskaan triviatietoon.

Nyt tai ei koskaan on elokuva kuoleman väistämättömyydestä, ja arkisessa traagisuudessaan se koskettaa. Elokuvassa kuolema tulee kello kaulassa, se on liittoutunut elintasotauti syövän kanssa ja antaa hieman varoitusaikaa. Miten siihen pitäisi suhtautua? Mitä tulisi tehdä, kun aikaa on annettu rajallisesti? Miljonääri Edward (Jack Nicholson) ja automekaanikko Carter (Morgan Freeman) ratkaisevat ongelman järjestämällä viimeisen suuren seikkailun.

Syöpäsairaalassa tapaavat ja ystävystyvät vanhat herrat haastavat kuoleman kirjoittamalla listan. Veivilista on kooste asioista, jotka tulisi nähdä ja tehdä ennen kuin aika koittaa. Raha ei ole este, mutta mielikuvitus on tainnut sädehoidossa hieman kärsiä: listalta löytyy muun muassa laskuvarjohyppy ja kilpa-autoilua. Ja tietysti Himalaja ja Taj Mahal.

Haaveiden, unelmien ja päähänpistojen toteuttaminen ei ole elokuvateollisuudessa mikään uusi aihe, eikä kuvattu todellisuuskaan pääse tuoreudellaan yllättämään. Jälleen kerran osoitetaan sormi pystyssä, ettei raha ole tae onnesta ja vilautetaan tilalle kuvaa ydinperheestä ja ateriasta yhteisen pöydän ääressä. Onnellisuuden symboli on aina ja ikuisesti perhe, eikä muut kokemukset elämästä paljon tuonelan porteilla paina.

Nyt tai ei koskaan on hyvin perinteinen ihmissuhdedraama, ja vaikka kuolema on intensiivisesti läsnä niin elokuva ammentaa paljon myös komiikasta. Elokuvan parasta antia – kyynelkanavan tyhjentämisen lisäksi – on harmaiden panttereiden välille syttyvä naljailevan lapsekas ystävyys. Molemmat kumartavat omaa kyökkifilosofiaansa mutta heikkoina hetkinä yhdessä on kivempaa kuin yksin.

Poikien välinen ystävyys ei ole kuitenkaan riittävän syvä ja vilpitön nostamaan tätä Rob Reineria Stand By Men kaltaiseen klassikkoasemaan. Pitkäkestoista viihdearvoa pätkälle uskaltaa toki ennustaa, se koskettaa taatusti myös vuosien päästä. Lopulta se, että katsoja joutuu painimaan omankin kohtalonsa kanssa, on elokuvalta aika paljon. Ei tee hallaa miettiä mitä itse tekisi vastaavassa tilanteessa ja mitä vastaa kun tässä elämän suuressa visailussa lopulta kysytään: Oletko löytänyt elämääsi iloa?