Maahamme elokuvia tuovat tahot näyttävät kuvittelevan, että kauhuelokuvaharrastajat ahmivat mitä tahansa kuonaa mitä videomarkkinoille tungetaan. Mutta ei mikä tahansa sentään mene läpi, ei vaikka kyseessä olisi Texas Chainsaw Massacrella lajityypin historiassa paikkansa lunastaneen Tobe Hooperin elokuva. Hooperin jo ajat sitten himmennyttä mainetta järkevämpää selitystä pari vuotta vanhan Huoneistohotellin videojulkaisuun ei juuri löydy. Tosin Huoneistohotelli ei ole kauhua eikä kyllä paljon mitään muutakaan. Ehkä sitä voisi kutsua kiltiksi murhamysteeriksi.

Nuori psykologian opiskelija ottaa sivuduunikseen isännöitsijän hommat hämärässä huoneistohotellissa, jonka omistaja Tohtori Caligari ei halua tietää asukkaista yhtikäs mitään. Viittaus mykän elokuvan klassikkoon ei käy edes kunnianosoituksesta, vaan laimeasta vitsistä. Viattoman opiskelijapojan yritykset tutustua hotellin vinksahtaneisiin asukkaisiin jäävät epätoivoisiksi, ja kun hotellin uima-altaan pohjalta vielä löytyy ruumis, ovat etsivät hänen kintereillään.

Huoneistohotellissa tuotannolliset puitteet ovat samanlaiset kuin Hooperin uran alkuvaiheessa, siis onnettomat. Kuitenkin toisin kuin Texas Chainsaw Massacressa, Huoneistohotellissa myös ideataso on onnetonta. Toteutus on kauttaaltaan tylsän kaavamaista, ja niinpä pätevien sivuosanäyttelijöiden R. Lee Ermeyn ja Amanda Plummerin tehtäväksi jää pyöritellä silmiään tökerösti lavastetussa hotellissa. Oikeastaan näistä kahdesta elokuvasta ei pitäisi edes puhua samassa lauseessa, sillä ensimmäinen on kauhuelokuvan moderni klassikko ja jälkimmäinen silkkaa kaapelitelevisiolle tehtyä tököttiä, vieläpä erittäin huonoa sellaista. Hiuksia katsojan päästä nostattaa ainoastaan tieto siitä, jos tämän elokuvan näkemisestä on erehtynyt maksamaan jotain.

*
Arvostelukäytännöt