Freddy vs. Jason kotikatsomo

Kumpi voittaisi, jos Teräsmies ja Hämähäkkimies tappelisi? No Hämähäkkimies tietysti. Mutta, entä jos Hämähäkkimies ja Lepakkomies ottaisivat mittaa hauiksensa paksuudessa, niin miten siinä silloin kävisi? Tällaista elämää vähemmän suurempaa väittelyä olettaisi kuulevan ainoastaan hiekkalaatikolta. Mutta, kun elokuvassa mitataan eri tarinoista repäistyjen superpahisten ilkeydenastetta ja kykyä laittaa lihaa kylmäksi kyseisellä lapsenajattelulla, ovat leffanikkareiden eväät turhan vähissä.

Kuin täysikuuta nousevaa on kankaalle odotettu Jalavakadun veitsisormen ja Camp Crystal Laken jääkiekkonaamiomonsterin välienselvittelyä. Suomessa se päätyi suoraan videolevitykseen monen kauhun ystävän suureksi pettymykseksi. Elokuvan katsottua päätöstä siirtää tekele suoraan kotitallenteelle ei kannata laisinkaan ihmetellä.

Pari vuotta sitten saatiin todistaa Jasonin syväjäädyttämistä ja tulevaisuuteen heittämistä yhdeksännessä Perjantai 13. päivän jatko-osassa. Kutakuinkin käsittämätön kauhutarinan päivitys avaruussaippuasplatteriksi jää kuitenkin kalmankalpeaksi kakkoseksi tälle vihoviimeisimmälle rimanalitukselle ja ryvetykselle.

Viime kesän Yhdysvaltain yllätyskassamagneetti Freddy vs. Jason epäonnistuu täysin niputtaessaan painajaisten ja epäonnen perjantaiden teinitappajien tarinoita yhteen. Tarina on langan ohut ja sen olemattomuutta tukevat huonot näyttelijäsuoritukset. Elokuva tarjoaa joukon kylmäksi laitettavia teinejä ja epämääräisen showpainin, mutta ei kauhun kutinoita.