Salt valkokangas

Evelyn Salt (Angelina Jolie), kunnostautunut CIA:n huippuagentti, lähtee karkumatkalle ja etsimään kadonnutta aviomiestään, kun häntä epäillään Venäjän tiedustelupalvelun soluttamaksi peiteagentiksi. Kuka on kenellekin uskollinen ja keneen voi luottaa, kun räjähtävään toimintaan aika ajoin purkautuva ajojahti etenee?

Toisin kuin Bournet, Salt ei yritäkään olla liian realistinen tai tavoitella maanläheisiä, uskottavia sävyjä, vaan meno on kuin Bondeissa tai Vaarallinen tehtävä –elokuvasarjassa. Jälkimmäinen liippaakin Saltia läheltä, sillä elokuvakäsikirjoituksen piti olla alun perin tarkoitettu Tom Cruiselle. Cruise kuitenkin vetäytyi hankkeesta ja teki Knight And Dayn.

Perimmäinen ero Saltilla ja Knight And Dayllä on vakavuus. Siinä missä Cruisen elokuva on hölmöhkön parodian tuntuinen toimintaromanssi, Salt on tehty vakavalla naamalla ja kasvot peruslukemilla. Jolien, Liev Schreiberin ja Chiwetel Ejioforin ilmeet vain tiukkenevat sitä mukaa, kun ruumisluku ja intensiteetti kasvavat.

Paikoin elokuva on ehkä turhankin tosikkomainen, mutta elokuvan lyhyt kesto toimii sen eduksi. Nykypäivänä toimintaelokuvistakin tehdään väen väkisin ylipitkiä mammutteja, mutta ohjaaja Phillip Noyce ja käsikirjoittaja Kurt Wimmer tietävät, että vähemmän on enemmän. Runsaaseen puoleentoista tuntiin ei ole mahtunut turhia kerronnan hidasteita tai väkinäistä draamaa, vaan teos etenee dynaamisesti ja vauhdikkaasti kuin luotijuna. Fysiikan lakeja venytetään erityisesti Jolien rämäpäisissä stunteissa.

Elokuvan lähtökohta eli ajatus Yhdysvaltoihin soluttautuneista venäläisistä peiteagenteista ei ole lainkaan epärealistinen. Itse asiassa se on hyvin ajankohtainen, sillä juuri tänä kesänä Yhdysvalloissa napattiin kiinni toistakymmentä venäläistä peiteagenttia, mikä aiheutti pienen myrskyn vesilasissa ja toi omalla tavallaan lisäuskottavuutta myös Saltin elämää suuremmille juonikuvioille.

Saltin soluttautumisjuonen poliittisia, kylmän sodan vainoharhaisimpien vuosien reliikeiltä tuntuvia aspekteja ei silti kannata turhan syvällisesti pohtia, kuten ei myöskään eri käänteiden mukanaan tuomia yllätyspaljastuksia, sillä tämäntyyppisen toimintajännärin ei ole tarkoitus olla realistinen kuvaus maailmanpolitiikasta vaan sykettä nostattavaa viihdettä, ja sitä Salt kieltämättä on. Aivot voi laittaa elokuvan ajaksi narikkaan koko rahan edestä, mikä on eskapistisen agentti-actionin tarkoituskin.